Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää, kuvin ja sanoin.

tiistai 3. maaliskuuta 2009

Pönttöjä

Otsikko ei liity eiliseen argh-tunnelmaan, eikä sillä viitata rakkaisiin perheenjäseniin..


Ihana, vanha, sympaattinen vessanpyttymme on temppuillut jo siitä asti kun siihen tutustuimme. Nuppi, josta pytty vedetään on täytynyt tarkoin asetella takaisin alkuasentoon, ettei säiliön tulppa jää auki ja vettä lorise pyttyyn jatkuvasti. Sitten sekään ei riittänyt. Säiliön kansi täytyi poistaa, ja itse tulppa asettaa kohdalleen. Joka vessakerta. Ja sitten sekin kävi mahdottomaksi. Vettä valui pönttöön jatkuvalla syötöllä. Bad feng shui.

Alettiin puhua uudesta pytystä. Ajatuskin oli aika inhottava. Sillä vaikka talo onkin uudehko, pytty on oikeasti vanha. Ei sellaisia enää mistään saa. Pitkän pohtimisen jälkeen Mies kävi paikallisessa kaupassa, ja toi uuden mekanismin säiliöön - 25 €. Toimii hienosti, eikä lorise yhtään! Pöntöt me kun ei olla aikaisemmin hoksattu korjata vanhusta.


Meidän "pukuhuone", vai mikä lie pikkukoppero keittiön jatkeena onkaan, on pimeä. Yksi seinä kattoon asti kaappeja, mäntyiset paneeliseinät ja katto, monta mäntyistä ovea: keittiöön, kodinhoitohuoneeseen, pesuhuoneeseen ja portaikkoon. Portaikkoon päin oviaukko on leveämpi, ja siinä on kammottava tummanruskea taiteovi, jonka oikeastaan voisi poistaa kun sitä ei koskaan käytetä eli se on aina auki.

Jonkin aikaa muuton jälkeen huomattiin että ulkona kodinhoitohuoneen oven vieressä on ikkuna. Kovasti ihmeteltiin missähän kohti ikkuna sisällä sijaitsee. Kunnes huomattiin että.. joku pönttö oli rakentanut ne pukuhuoneen täyskorkeat kaapit ikkunan eteen. Nyt poistettiin reunimmaisesta kaapista yläkaapit, ja kas - valoa tulvii pimeään huoneeseen. Ensin tosin piti nostaa sälekaihtimet ylös. Ja luultavasti samainen pönttö on asentanut ikkunaan sellaisen kiinteästi sisältäpäin paikalleenlaitettavan hyttysverkon joka sekin pimentää maisemaa, ja sitten ikkunan eteen kaapin niin ettei ikkunaa voi ollenkaan aukaista.

Kaapin takana piileskeli kaunis hirsiseinä. Nyt sekin näkyy niin että kelpaa katsella. Kaapit on tarkoitus poistaa ikkunan edestä kokonaan ja muutenkin vaihtaa erilaisiin, kunhan "remontti" etenee pukuhuoneeseen asti. Seinä- ja kattopaneelitkin vaihtavat väriä jossain vaiheessa. Ja oikeastaan nuo lattialaatatkin on aika rumat..

2 kommenttia:

Jossu kirjoitti...

Sympaattisen näköinen tuo pönttövanhuksenne. En minäkään tuollaisesta raaskisi luopua. Hyvä kun saitte korjattua toimivaksi ja se saa jatkaa eloaan teidän talossa:)

Heinähattu kirjoitti...

Hei Jossu, tervetuloa pellolle! Niinhän se on. Vanhat asiat ja esineet on yleensä monellakin tapaa parempia kuin uudet. Olen tosi iloinen että saatiin säilytettyä vanha pönttö. Onkohan hassua iloita vessanpöntöstä..?