Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

maanantai 30. joulukuuta 2019

Kolme lempparia





Kävinpä tässä eräänä - sinä ainoana - hurjana pakkaspäivänä moikkamassa kolmea mun lempiasiaa: aurinkoa, rantaa sekä metsää. Nämä kaikki löytyy vartin kävelymatkan päästä kotoa, ja varmasti vietän jatkossa täällä paljon aikaa kunhan tulee kevät ja kesä ja valo ja lämmin. Oli oikein voimaannuttava tapaaminen, vaikkakin naama meinasi jäätyä ennen kuin pääsin takas kotiin lämpimään.

Kivaa vuodenvaihdetta jokaiselle!
(Mitä jos kuvat oiskin NÄIN isoja??)

perjantai 27. joulukuuta 2019

Joutilas joulu - ja nyt liikkeelle!





Joulun just jaksoin vaan olla ja öllöttää, joulupäivänä siirryin omaan kotiin kun lapsetkin sekä joulukissa lähtivät omiinsa. Eilen tekemättömyys teki jo melko tiukkaa, joten suunnittelinpa sitten vähän kevään joogaohjelmia kun tuntui että pitää vähän liikahdella. Tänään tulikin pakollinen meno kaupunkiin, kun kännykästä hajosi laturi. Samalla käväsin kirpparilla ja ruokaostoksilla, enkä ollutkaan ainoa ihminen liikenteessä.. Pitkästä aikaa aurinkokin näyttäytyi, harmittavasti vaan just sen valoisan ajan olin menossa. Illansuussa päätin lähteä seikkailemaan ulos tuonne kirpsakkaan pakkassäähän (ehkä tosiaan tarttisin sen koiran kiskomaan mut pihalle, tai sit miehen - hmmm, kumpikohan olis helppohoitoisempi..). Kuljin pimeässä teitä ristiin rastiin, löysin oikopolun, kävin katsomassa kotia takapuolelta (tuolta alimmassa kuvassa olevan vaalean talon edestä), kävelin rantaan ja löysin sieltä metsän - tai puistoko lie, paljon isoja kuusia kumminkin ja polku myös näin lumien aikaan, meinas ihan liikutus tulla. Kohta tupsahdin polulta takas asutuksen pariin tuntemattomassa kohdassa, ja hetken oli jännä fiilis kun yritin arvuutella miten kauan kestää ennen kuin tiedän missä tarkalleen olen. Ei kestänyt kovin kauaa, joten kiersin vielä pienen ylimääräisen lenkuran ennen kotiinpaluuta. Ens kerralla pitääkin heittää sama lenkki päivänvalolla. Ja jotain muutakin liikkumista on pakko keksiä, näin pienessä kämpässä ei tule montaa askelta päivässä otettua..

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Se tulee





On vuoden pimein päivä, ja oikein nautin tästä joutilaisuudesta ja mahdollisuudesta kääntyä sisäänpäin, olla olemassa vain itselleen. No joulua vois tietty pienesti laitella tänäänkin, vaikka paljon on jo valmiina. Joulukukat paketissa, ruokia hommattuna ja jotain jo tehtynäkin, omassa pikku (huone)kuusessa pienenpienet valot. Ja mikä tärkeintä: kaikki lapset sadan kilometrin säteellä, melkein täällä siis. Niillä on yhteisiä hommeleita, ovat järjestäneet keskenään ohjelmaa, pakohuonetta, elokuvissakäyntiä ja sen sellaista kivaa myöhäiseen huomisiltaan asti, sitten ainakin osa tulee tänne vanhusten luo maalle, ja viimeistään aattona loputkin. Eli vietetään vielä tämä joulu perinteiseen tapaan kaikki yhdessä, sitten uudella vuosikymmenellä voidaankin alkaa luomaan uusia perinteitä. Hyvää joulua!

Kuvat viime vuodelta näihin aikoihin, nyt on vähemmän sekä lunta että auringonpaistetta.

maanantai 16. joulukuuta 2019

Erilaisia lahjoja





"Voi jos jostain saada voisin suuren puurokauhan, sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!"

Mua on viime aikoina siunattu niin paljosti etten oikein tiedä miten päin tässä olisi. Olen niin kiitollinen läheisille kun he ovat antaneet mulle apua ja resursseja, jopa mahdollisuuden hankkia oman auton! Mietin miten voisin laittaa hyvän kiertämään, ja olen plaraillut itku silmässä kaikkia löytämiäni avustusjärjestöjen "joululahjasivuja", kun kaikilla ei tosiaankaan ole asiat niin hyvin kuin mulla.

Tässä muutamia järjestöjä jotka auttavat ihmisiä (tai eläimiä) kotimaassa ja ulkomailla. Käy kurkistamassa jospa sinäkin löytäisit jonkun erilaisen lahjan annettavaksi tänä jouluna (esim. kirkon ulkomaanavulla on valikoimassa mm. joulurauha):

torstai 12. joulukuuta 2019

Muutoksen tuulet






Tässä maailmankaikkeudessa kaikki muuttuu koko ajan, mikään ei ole enää juuri niinkuin oli hetki sitten, ainoa pysyvä asia on muutos. Se on oikeesti hurjaa kun sitä tarkemmin miettii. Veden kiertokulku, ilmavirtaukset, kasvien kasvaminen, vuodenajat, hengitys, taivaankappaleet, kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Täälläkin puhaltelee yhä ne samat muutosten tuuloset - tai voiko tuuli olla koskaan sama, sehän muuttuu koko aika, hmmmhmm.. Nyt vihdoin ja viimein jaksoin istua koneella niin pitkään että sain vaihdettua blogiin uuden taustakuvan ja värit (vielä pitää noita sivupalkin tekstien värejä säätää jotta erottuvat paremmin), kylläpä kummasti piristää tämmönen pieninkin muutos. Se iso muutos eli muutto on sekin pian kokonaan tehty, sillä pikkusen yllättäen kissojenvahtimisvuoro loppui hieman etuajassa ja pääsen ihan oikeesti ja lopullisesti muuttamaan omaan kotiin, muuttoilmoituskin on jo tehtynä. Täältä tullaan uusi elämä!

Ihanaa vuosikymmenen viimeistä täysikuun päivää!

maanantai 9. joulukuuta 2019

Kaikki loput salaisuudet

Muistaakseni kolme ensimmäistä salaisuutta on jo paljastettu, tässä loput: 


4. Mitä etsit, se jo olet.
5. Kärsimyksen syy on epätodellisuus.
6. Vapaus kesyttää mielen.
7. Jokainen elämä on henkinen.


8. Paha ei ole vihollisesi.
9. Elät monissa ulottuvuuksissa.
10. Kuolema mahdollistaa elämän.
11. Maailmankaikkeus ajattelee kauttasi.


12. Ei ole muuta aikaa kuin nyt.
13. Olet todella vapaa, kun lakkaat olemasta tietty henkilö.
14. Elämän tarkoitus on kaikki kaikessa.
15. Kaikki on puhdasta perusolemusta.


"Jossakin vaiheessa elämällä ei ole enää salaisuuksia paljastettavana. Elät kuin olisi yksi todellisuus, ja vastapalvelukseksi se palkitsee sinut runsain mitoin. Kaksijakoisuudesta syntyvä pelko on kaikonnut, sen on korvannut täysin järkähtämätön tyytyväisyys. Tiedostaminen on tullut täysin tietoiseksi itsestään. Kun tavoitamme tämän vapauden asteen, elämä alkaa uudelleen. Sen takia valaistumista oikeutetusti kutsutaan toiseksi syntymäksi.

Nykyään valaistuminen ei enää ole elämän päämäärä, ei edes Intiassa. Enin mitä opettaja voi tehdä, on avata ovi jälleen. Hän voi vastata ikivanhaan tapaan kolmeen kysymykseen:
-Kuka minä olen? Olet maailmankaikkeus, joka toimii ihmisen hermojärjestelmän kautta.
-Mistä minä olen tullut? Olet kotoisin lähteestä, joka ei ole koskaan syntynyt eikä koskaan kuole.
-Miksi minä olen täällä? Luodaksesi maailman jokaisessa hetkessä.

Tämän tiedon saavuttaminen on kuin joutuisi kulkemaan uudestaan synnytyskanavan läpi. Saatat huudahtaa hämmästyksestä, ja ehkä järkytyksestä ja tuskasta, kun huomaat olevasi tuntemattomassa maailmassa. Kun hyväksyt tämän toisen syntymän, sinulla on edelleen ajatuksia ja tunteita, mutta nyt ne ovat pehmeitä impulsseja hiljaisen tiedostamisen taustaa vasten, vähäisiä väreitä, joita ilmaantuu ja katoaa olemisen valtamerta häiritsemättä.

Olen varma, ettei valaistuminen ole voinut kuulua vain Intialle tai millekään kulttuurille. Toinen syntymä seuraa sitä, että näkee elämän sellaisena kuin se jo on, näkee sen sisimmässään olevasta hiljaisesta kohdasta. Kuka tahansa on valaistunut siinä määrin kuin hän toimii näin. Maailmankaikkeus menee hiljaiseen kohtaan luodakseen ajan ja paikan. Sinä menet sinne etsimään sanan, muiston jonkun kasvoista tai ruusun tuoksun. Juuri tuona hetkenä maailma puhkeaa kukkaan loputtomissa muodoissaan vajotakseen jälleen hiljaisena hämmästelemään ihmettä, jonka se juuri saavutti."

Deepak Chopra: Salaisuuksien kirja

lauantai 7. joulukuuta 2019

Suomi 102





Juhlittiin lasten kanssa. Teinin kanssa kutsuimme itsemme kylään rouva Neitin luo, ja mennessä napattiin kaupungista matkaan vielä yks "lapsi". Vietiin glögit ja tortut, pakastimesta soppaliemi, ja viihdykkeeksi kitara. Porukalla vähän siivoiltiin, leikittiin rottien kanssa, haettiin kellarista joulukuusi, keitieltiin hirvisoppaa (mulle oli kasvispihvejä ja salaattia), kuunneltiin Raskasta Joulua, syötiin ja naurettiin. Nuoriso pelas pelejä ja soitteli kitaraa, teini halus kattoo linnanjuhlia - noin viisi minuuttia. Oli meillä mukava ilta, ja ovelasti teini halus jäädä yökylään kun tänään meillä piti olla siivouspäivä.. no, kylläpä tässä vielä ehtii. Myöhään illalla kotiinpäin ajaessani harmittelin vain sitä kun se yks lapsi asuu niin kaukana ettei tämmöset ex-temporetempaukset onnistu koko porukalla.

Eilen yksi kiitollisuuskalenterin kohdista oli tämä kaunis, rakas Suomi.

torstai 5. joulukuuta 2019

Mitäs sitä sitten?





Pientä kriisiä taas pukkaa.. Haastellista tämä työssäkäynti, sikäli että nyt kun on ekaa kertaa oikea vapaapäivä (ja heti sen jälkeen toinen, plus viikonloppu, ja maanantain jälkeen neljän viikon joululoma) eikä mitään suunnitelmia, niin heti iskee tyhjyys ja pitää miettiä että mitähän sitä taas elämällään tekis. On vissiin ollut ihan taspainossa työaika ja vapaa-aika, kun on ehtinyt tehdä kaikki omat hommat ja lorvia tarpeeksi ettei ole päässyt syntymään mitään hirveetä vapaudenkaipuuta. Pitänee miettiä huomisia syömisiä ja käydä kaupassa, siinäpä on ohjelmaa riittävästi tälle päivälle, huomiselle onkin keksittävä uusia kujeita.

Tänään joulukalenteri ohjeistaa: Laita silmät kiinni, hengitä ulos painolastia ja sisään unelmiasi.

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Kiitollisuuskalenteri





Kiitollisuus on hyväksi terveydelle, sillä se tekee kivusta vähemmän tuskallista, on hyväksi unen kannalta, lievittää stressiä, on hyväksi ahdistuksessa ja masennuksessa, sekä antaa energiaa. Kiitollisuuskalenteri-idean nappasin kaverilta, hän haastoi kaikki mukaan, ja minä teen samoin, joten osallistupa sääkin! Kiitollisuusharjoitus jouluun saakka: Kirjoita joka päivä kolme asiaa, joista olet kiitollinen.

Mun tämän päivän kiitollisuudenaiheet:
1. Valo! Kävin pikku kävelyllä pirtsakassa pakkassäässä tervehtimässä aurinkoa. Aah, tätä avaruutta ja hiljaisuutta!
2. Tanssiminen! Kuukausi sitten venähtänyt nilkka on jo ihan melkein kunnossa, tänään uskaltauduin tanssitunnille testaamaan kuinka se toimii, ja tosi hyvin toimi, ihan pieni liikerajoitus on vielä koukistamissuunnassa.
3. Musiikki! Coldplayn uusin albumi on soinut lähes koko päivän, ja lisäksi katoin Vain elämään viimeisen joulujakson.

Mistä sää oot kiitollinen just tänään?

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Tutkittavaa:





herkkyys, intuitio, värit, kauneus, harmonia, verkostot, lapset, metsä, luonto, luovuus, tietoisuus, lempeys, sinnikkyys, tarkkuus, kädet, hämähäkit, perhoset, lumikunigatar, keijut, Sirius ja Plejadit, omat rajat, siivet auki, sydän edellä, itkun puhdistava vaikutus, ja paljon muuta

tiistai 26. marraskuuta 2019

Kodinonni





Aamulla ruokin kissat (taas oli ekstrakissa pihalla), heitin lukiolaisen koululle, ja ajelin tänne omaan kotiin. Normisti arkisin otan aamupäiväunet mikäli mahdollista, tänään ei väsyttänyt vaikka yö jäi aika lyhyeksi. Sängyssälojumisen jälkeen kaivoin imurin siivouskomerosta (oi onnea, mulla on siivouskomero!) ja näpsin muutaman kuvan ennen siivousta. Tykkään siivota täällä alle 60 neliössä, se on niin helppoa ja nopeeta, takaovi auki ja mattojen ravistelu (jee mulla voi olla mattoja kun ei ole kissoja!), imurointi surrur vaan, ja siinäpä se tällä kertaa olikin. Lapsi saa hoitaa oman huoneensa kunhan kotiutuu historiankokeesta. Iltapäivällä mulle tulee vieras, ja illan päätteeksi mennään tänne kylälle semmoseen tapahtumaan jonka takia siirsin tämän illan työtkin joululomalle, aikamoista.

lauantai 23. marraskuuta 2019

Laiska lauantai





1. Saa herätä ilman kelloa. 2. Voi olla ilman rintsikoita. 3. Auto pysyy pihassa. Siinäpä tämänhetkiset vapaapäivän tuntomerkit.

Ykköskohta on jo toteutunut tänään, avasin silmät ekaa kertaa klo 8.36, käänsin kylkeä, ja seuraavan kerran havahduin kello 9.54. Ja kuitenkin nukahdin jo puolenyön aikaan, oikein hyvät unet siis. Kakkoskohtahan on joka päivä oma valinta, kotosalla voin helposti olla ilman, ja samoin kun kuljen kylillä takki päällä. Mutta töissä tai treeneissä ei tällä rintavarustuksella oikein onnistu.. Ja totisesti toivon että kolmoskohtakin tänään toteutuu, olis oikee vapaapäivä pitkästä aikaa. Pitkästä aikaa kävin myös kävelyllä luonnossa, sitä oon kyllä kaivannut kovasti! Nyt ruokaa ja illalla saunaa. Hyvällä tavalla laiska lauantai.

maanantai 18. marraskuuta 2019

Siellä tai täällä





Ei sillä näytä suuresti olevan väliä missä aikansa viettää, kunhan saa tehdä just oikeita juttuja, just niiden oikeiden ihmisten kanssa, olla just tässä ja nyt. Istun keittiössä juomassa teetä, ratkon "japanilaisia ristikoita", katon hyvän mielen ohjelmia, solmin naruja, kuuntelen musaa, tanssin, suunnittelen joogaohjelmia, hiljennyn, vien lapset uimaan ja joulunavaushulinaan, ruokin kissoja, lämmitän saunaa, ihastelen kaunista harmautta, myyn porkkanoita, nautin hämärästä. Ja päivät kuluu omaa (nopeaa) tahtiaan, ei suurempaa huolta huomisesta, kunhan muistan aina aamulla herättää lapsen kouluun ja illalla itse mennä töihin. Hyvin yksinkertaista elämää, just sopivaa.

(Kuvien henkilöt eivät välttämättä liity asiaan)