Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuun tulkinta



TUON UNELMANI NÄKYVILLE. ANNAN NIILLE ELÄMÄN: Lämpö, valo, ilo. Unelmat konkretisoituu. Luottamus lisääntyy. Olen oman elämäni kapteeni.

Maljojen prinsessa: Tunteiden vapaus, et ole enää tunteidesi kuten mustasukkaisuuden vanki. Onko jotakin, mikä estää sinua olemasta täysin vapaa? Sinun on nyt mahdollista päästä siitä eroon. Kaikista kahleista vapaa henkilö. Katso maailmaa luottavaisin silmin sen sijaan, että muistelisit menneitä pettymyksiä. Et menetä mitään, jos uskallat rakastaa ja olla avoin. Päinvastoin, sitä enemmän saat, mitä enemmn rohkenet ylittää omat, rajoittuneet käsityksesi. Muista pitää muiden ihmisten lisäksi huolta itsestäsi ja tunteistasi. Uskalla irtautua vanhoista kuvioista.

Uni: Ajetaan semmosella rantakirpulla ylös kukkulalle. Sieltä näkyy hienot vesisuihkuputoussysteemit jos nousee autossa seisomaan. Nousen, ja kuski painaa nastan lautaan. Roikun niissä tangoissa, huudan EEEEIIIII! Ja herään. (Ole oman elämäsi ohjaksissa!!)

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Paloja








Tätäpä tätä. Nämä lienee kuitenkin ajalta ennen juhannusta. Nyt: päiviä pellolla, yhtäkkiä tuntuu aika hiljaselta, uusia tyyppejä tulee koko ajan lisää, luureissa Imagine Dragonsia, huomenna alkaa kesä, vähän semmosta öllöilyä vaan, ihanku taas ois tulossa jotain suurta, tyyntä myrskyn edellä, ehkä olenkin oppinut tykkäämään myrskystä, makaan sängyllä silmät kiinni ja kuuntelen itseäni, sieltä ne vastaukset löytyy, niinku varmaan kysymyksetkin. Onkohan joku kumma kuunvaihe tai energialatauksia tai jotain..

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Tämmöstä juhannusta





Ja tähän vielä lisäksi kaikki se grilliruoka, iso mansikkainen kermakakku, nuorta lempeä, melkein keskiyön aurinko, seitsemän kukkaa tyynyn alle, saunaa, korttipelejä, ja kymmenen ihmistä kirmailemassa pitkin pihaa ja pirttiä. Oi elämä

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Voi kukat!




Sen lisäksi, että vihdoin on saatu korjattua yks pikkupärräruohonleikkuri ja juostu päiväkausia pitkin pihaa silppuamassa voikukkia, on myös tehty töitä, syöty ulkona, vietetty laatuaikaa itsen kanssa, saatu vihdoin sadetta, nukuttu hyvin, juhlittu, paljuiltu, uitu ja nautittu. Ensi viikon ohjelmassa ainakin ipanan kolmen päivän mittainen yökyläily mummulassa, lisäporukan noutamista kaupungista ja lentokentältä, sekä juhannussuunnitelmia. Ihanaa viikkoa just Sulle!

Next week's program will include at least a three-day trip to Ibiza's nightmare...... Muahhahhahhaaah! Toivotaan ettei ihan..]

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Today I choose love! ♥




Joka päivä, joka hetki jokainen meistä voi valita elää rakkaudessa. Oletko koskaan miettinyt perustuuko valintasi pelkoon vai rakkauteen? Pelko naamioituu usein järjen ääneksi. Rakkaus on energiaa, keveyttä, tunne, että sydän laajenee ulospäin. Valoa, hyväntahtoisuutta, poreilevaa iloa, pelkkää olemista, rauhaa. Pelon ja pimeyden täydellistä puuttumista. Sydämen hehkua. Autuutta. Se on sitä, kun yhtäkkiä huomaa hymyilevänsä ilman syytä. Naurattaa. Kaikki on niin oikein.

Rakkautta päivääsi!

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Oi kesä!





Oi valo! Oi lämpö! Vaikka tänään onkin satanut, niin oi sillekin, nyt on vihreää ja raikasta ja tuoksu on aivan huumaava! Just nyt voisin viettää suurimman osan hereilläoloajasta ulkona, ja vietänkin! Ja vielä kun oppisi nukkumaan vaikka riippumatossa, se se vasta jotain oliskin! Yhdenlainen luottamus- ja kärsivällisyysharjoitus kyllä tämä kesän odottelu oli, ja niin vaan se kesä lopulta sitten tuli, ehkä ihanampana kuin koskaan ennen.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Ylitsepursuavaa




Mä olen viettänyt aivan ihanan päivän! Heräsin jo ennen kelloa, vähän kuuden jälkeen, istuskelin ihan rauhassa keittiössä katsomassa aamuluontoa, ja lähdin auttamaan kaveria kukkamyynnissä. Tapasin roppakaupalla iloisia ihmisiä, ilma oli mitä ihanin, oikea kesän tuntu. Ei varmaan tuntuisi nyt ihan näin hyvältä jos kevät olisi edennyt aikataulussa. Tarjosin tyttärelle jätskikoppijätskit, ja ehdittiin jutella tärkeitä asioita. Kotona hyrskynmyrskynpäivät jatkui, koko alakerta on kohta muljautettu sijoiltaan ja tavaraa lähtee pois, jeeee!! Siivosin muutaman rojupesäkkeenkin. Laitoin tuvan ikkunoihin uudet verhot, ja siellä alkaa näyttää kodikkaalta. Viihtyisältä. Sain tilaavievän ylimääräisen rumpusetin nettikirpparin kautta uuteen kotiin, jossa sitä jopa soitetaan. Juoksin ulkona paljain varpain. Seurustelin kanojen kanssa, sain palkaksi munan ja hienon sulan. Söin puolikkaan vesimelonin ihan yksin. Koira vei mut illan viilettyä lenkille, tuoksui lämpimän kesäpäivän ilta, hame hulmusi ja viileä ilma tuntui hyvältä paljailla säärillä. Käveltiin postilaatikolle, ja mutkan takana oranssilla taivaalla mollotti iso oranssi aurinko, kaikki tienvarren juuripuhjenneet vastasyntyneenvihreät lehdet loisti ihan kultaisina, ja vastapäätä vaaleanpunaisen taivaanrannan yllä melkein täysi kuu. Tämmösinä hetkinä, kun kaikki on vaan liian hyvin ja liian täydellistä, kiitollisuus ja onni pursuaa yli ja itken ääneen.

Nämä sanat koskettivat tänään syvästi:

It doesn't interest me what you do for a living.
I want to know what you ache for
and if you dare to dream of meeting your heart's longing.

It doesn't interest me how old you are.
I want to know if you will risk looking like a fool
for love
for your dream
for the adventure of being alive.

It doesn't interest me what planets are squaring your moon...
I want to know if you have touched the centre of your own sorrow
if you have been opened by life's betrayals
or have become shrivelled and closed
from fear of further pain.

I want to know if you can sit with pain
mine or your own
without moving to hide it
or fade it
or fix it.

I want to know if you can be with joy
mine or your own
if you can dance with wilderness
and let the ecstasy fill you to the tips of your fingers and toes
without cautioning us
to be careful
to be realistic
to remember the limitations of being human.

It doesn't interest me if the story you are telling me
is true.
I want to know if you can
disappoint another
to be true to yourself.
If you can bear the accusation of betrayal
and not betray your own soul.
If you can be faithless
and therefore trustworthy.

I want to know if you can see Beauty
even when it's not pretty
every day.
And if you can source your own life
from its presence.

I want to know if you can live with failure
yours and mine
and still stand at the edge of the lake
and shout to the silver of the full moon,
"Yes."

It doesn't interest me
to know where you live or how much money you have.
I want to know if you can get up
after the night of grief and despair
weary and bruised to the bone
and do what needs to be done
to feed the children.

It doesn't interest me who you know
or how you came to be here.
I want to know if you will stand
in the centre of the fire
with me
and not shrink back.

It doesn't interest me where or what or with whom
you have studied.
I want to know what sustains you
from the inside
when all else falls away.

I want to know if you can be alone
with yourself
and if you truly like the company you keep
in the empty moments.

~Oriah Mountain Dreamer, from her book THE INVITATION. (c) 1999.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Kesäkanatuiset




 

Keväällä hiipi paniikki kun tavoitteena on ollut olla kesäaikaan mahdollisimman omavarainen, eikä tämän kesän kanoista ollut vielä mitään tietoa. Munanetti sanoi että ihan lähellä on joku, jolla on myynnissä maatiaiskanoja, Kiuruveden kantaa. Soitto sinne (myyjähenkilö oli pilkillä just sillon), ja neuvottelujen tuloksena onnistuin varaamaan viisi kappaletta munivia kanoja, nouto touko-kesäkuun vaihteessa, mahdollinen palautus syksyllä. Eli siis ostin nämä omaksi, ja jos en saa rakennettua talviasuttavaa kanalaa kesän aikana, voin myydä ne takaisin hieman pienempään hintaan. Ja ties vaikka ostaa samat kanat taas ens kesäksi!

Ja nämäpäs onkin melkoisia kanatuisia! Niin seurallisia ja kesyjä, tulevat syömään kädestä, antavat silitellä ja sylitellä. Näihin muodostui heti alusta asti ihan erilainen suhde kuin aikaisempiin meillä olleisiin kanoihin. Ja ne on jokainen ihan omia persooniansa, ja nimetkin niille ilmestyi kuin itsestään: Ruusa, Kaneli, Musti(kka), Maisa ja Kaarina. Heti ensimmäisenä aamuna yksi lensi yli kanatarhan aidan, ja lähti tutkimaan lähiseutua (ovat tottuneet olemaan vapaana), mutta sen pystyi helposti paimentamaan takaisin toisten luo, ja kun ei verkon läpi päässyt niin antoi nostaa yli. Ja sitten pitikin käynnistää operaatio aidankorotus..