Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

maanantai 21. toukokuuta 2018

Ilon pisaroita


Aamulla kun lapsi lähtee koulubussille, minä lähden pihalle. Tunti, puolitoista hidasta käveleskentelyä puutarhassa, uusien kukkivien bongaamista, ehkä vähän kitkemistä, auringosta nauttimista, mitä nyt milloinkin, fiiliksen mukaan.


Tänään kierroksen jälkeen istuin kaikki aistit auki pihakeinussa, kuuntelin kuinka linnut lauloi vimmatusti ja pörriäiset pöristeli kukkasissa. Nenään tulvi tuomentuoksu, aurinko lämmitti, kissa kiehnäsi jaloissa, ympärillä kaikki värit, kaikki kauneus. Oli niin kevyt olo! Oikein pirskahteleva, ja itketti ja nauratti yhtä aikaa.


Muistin kuinka joku aika sitten ystävä kysyi mitä kohti olen elämässä menossa, ja miltä se sitten tuntuu. Vastasin että iloa kohti. Ja että se tuntuu kevyeltä, semmoselta pirskahtelevalta. Se on nyt tässä! Supersuperkiitollinen!!

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Mitäpä jos







...siirtyisinkin kameran sijaan näihin (uuden) kännykän kuviin? Ne on tälleesti kivasti vähän neliömäisempiä, ja ne vois laittaa tälleen tosi isosti tähän ruudulle. Oliskohan se jo vähän liikaa jopa..? Ja pitäs myös varmaan koittaa miltä vaakakuvat näyttää. (Sitä paitsi kameran muistikortti tuli just täyteen ja pitäis tyhjentää että mahtuu uusia kuvia..) Mitäs tykkäisit?

(Hih, tämä on näköjään ainoa ajatus mikä päässä pyörii aikasta täyteläisen, alkuun helteisen ja lopuksi hyvin tuulisen ekan työviikon päätteksi :o)

torstai 17. toukokuuta 2018

Päivän miete


First become alone. First start enjoying yourself. First love yourself. First become so authentically happy that if nobody comes it doesn't matter; you are full, owerflowing. If nobody knocks at your door it is perfectly okay - you are not missing. You are not waiting for somebody to come and knock at the door. You are at home. If somebody comes, good, beautiful. If nobody comes, that too is beautiful and good.


Then move into relationship. Now you move like a master, not like a beggar. Now you move like an emperor, not like a beggar. And the person who has lived in his aloneness will always be attracted to another person who is also living in his aloneness beautifully, because the same attracts the same. When two masters meet - masters of their being, of their aloneness - happiness is not just added, it is multiplied. It becomes a tremendous phenomenon of celebration. And they don't exploit, they share. They don't use each other. Rather, on the contrary, they both become one and enjoy the existence that surrounds them.


- Osho

maanantai 14. toukokuuta 2018

DIY joogaviikko









Kun oma joogaope on pitämässä kurssia Aurinkorannikolla ja samalla viikolla iso joukko mun viimesyksyisellä Portugalin joogalomalla saatuja uusia joogaystäviä retriitillä Kreikassa (jossa munkin piti by the way olla mukana mutta pähkäilin liian kauan huonon ajankohdan kanssa ja kun päätin lähteä mukaan kaikki paikat olikin jo menneet), niin mitä tekee hän? Järkkää itelleen ihan oman joogaviikon kotona, ja samalla voi pikkuhiljaa käynnistellä kevään peltotöitä. Ja olikin varmaan kaikkein paras vaihtoehto, en mistään hinnasta olis halunnut olla missään muualla viime viikolla, kaikki se heräävä vihreä, tuoksut, äänet, värit, lämpö ymym!

Joogaviikkoon oletettavasti kuuluu jonkunlainen annos joogaa päivittäin. Kävin jopa kerran ohjatussa joogassa. Muuten viikkoon sisältyi yhdestä kahteen asanaharjoitusta per päivä (osa niistä liinalla), meditaatiota, itsensä kuuntelua, hyvää ruokaa, puhdasta lähdevettä, hiljaisuutta, tärinää, ja harkitsin jopa somepaastoa mutta se ei toteutunut. Ja olisin oikeesti halunnut viettää yhden kokonaisen päivän puhumatta, mutta olis aika mahdotonta kotioloissa, ja kun vielä viikonlopuksi tuli ipana kylään, niin jäi osa jutuista ens kertaan. Ainoot asiat mitä jäin oikeesti joogalomalta kaipaamaan oli uiminen (oisin toki voinut omassa lammessa käydä mutten kuitenkaan), istuminen kolmesti päivässä valmiiseen pöytään, ja se seura, sitä kaipasin ehkä eniten (ei sillä että omassa seurassa jotain vikaa olis, mut ku olis ollu mahdollisuus viettää aikaa kaltaistensa seurassa).

Tulevan lokakuun Portugalin reissu jää todennäköisesti väliin, mut ehkä sitte Kreikkaan joko syksyllä tai ens keväänä, riippu miten ajankohdat täsmää omiin suunnitelmiin.

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Onni






Mä olen niin täynnä kevyttä kukkaisenergiaa, kiitollisuutta ja rakkautta!! Aivan ihmeellisen maagisia lämpimiä aurinkoisia kesäisiä päiviä puutarhassa, ja iltaisin tuoksuu jo alkukesä ja käki kukkuu! Koivuissa pienet keväänvihreät lehdet, päivä päivältä maisema ympärillä vihertyy, värittyy, kohta kukkii tuomet ja vaahterat. Oi onnea, oioioioi!!!!

maanantai 7. toukokuuta 2018

Kotiinpaluu


Vietin viikonlopun Oulussa. Yks parin tunnin iltakurssi TRE:tä, eli tension release excerciseä, yks aamupäiväluento ihmissuhteista, yhet synttärisyömingit ravintolassa lähes koko suvun kera, ja huhhuu miten eri meininki tuolla ihmisten parissa on verrattuna siihen mihin oon täällä omassa rauhassa ja omieni parissa tottunut.. Oli niin hulinaa etten edes ehtinyt vierailla paikallisella puutarhalla, mikä on yleensä aina mun listalla kun siellä päin liikuskelen.



Aloin ihan miettiä tuota, että onkohan se ihan tervellistäkään enää tämmösissä määrin olla lähes ilman ihmiskontakteja, jotenkin tuntui niin pöyristyttävältä lähinnä kuunnella sivusta kuinka ihmiset toisiaan kohtaavat ja kohtelevat. Enkä nyt tarkota sitä että itekään olisin yhtään sen "parempi", mut kyllä mulla pisti korvaan ja kovasti esim semmonen että tiuskitaan kun asian voisi kauniimminkin ilmaista (ja ehkä saada ihan pikkusen paremmin perillekin kenties..?), ja kaikilla ois parempi mieli.



Ehkäpä mun tartteekin vaan keskittyä pitämään oma mieliala mahdollisimman korkeella. Olen myös käynyt semmosta tunnetaitojen tai siis omien tunteiden tuntemisen nettikurssia. Muut siellä jakaa kokemuksiaan miten on päässeet kohtaamaan ja käsittelemään erilaisia tunteita, ja musta tuntuu että multa puuttuu niitä tilanteita missä sitä vois treenata.. Ja pointti ei ole se, että annetaan kaikkien tunteiden tulla ja räiskyä, vaan sallitaan kehon ilmaista kaikki mitä se haluaa, ettei tunteet jäis jännityksiksi kehoon. Oikeestaan ihan samaa käsitteli tuo TRE-kurssi, mut eri menetelmällä.



Ja niin viisaita juttelivat myös Teemu Syrjälä ja Kirsi Ranto sillä pari-/ihmissuhdeluennollaan, että olisi suonut paikalla olevan enemmänkin porukkaa. Silmät liikutuksen kyynelissä ja sydän kiitollisuutta täynnä sieltä poistuin, enkä varmaan ollut ainoa. Illalla kun pitkän matkan päätteksi pääsi kotiin, niin vastassa oli mitä ihmeellisempiä ilmiöitä taivaalla (ja maassakin uusia kukkasia). Moneen otteeseen hyppäsin pihalla ihmettelemässä kaikkea tätä kauneutta, ja jossain kaukana kukkui jo käki. Ja taas oli silmät kyynelissä ja sydän täynnä kiitollisuutta.. Ihmeitä viikkoosi!!

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Hupenevat lumet ja hauska vappu








Alkuun näytti että tulee hyvä vappusää, aurinkokin yritti pilkistellä pilvien takaa, mutta ilma oli kolea ja tuuli kova, ja lopulta alkoi sataa. Vappubileet pidettiin siis enimmäkseen sisätiloissa. Vappuvieraat olivat kutsuneet itsensä kylään ja tilanneet etukäteen simaa ja munkkeja, ja muut vappukamat toivat mukanaan. Ipanan kanssa oltiin viikonloppuna kaiveltu äitinsä peruukkikätköä, ja suunniteltiin vähän että laitetaan kaikille peruukit päähän ja muitakin vappuasusteita, mutta kaikki ei lähteneet siihen mukaan, lopulta ei myöskään ipana itse. Taisi meillä kuitenkin olla ihan hauskaa, sillä poikkeuksellisesti saippuakuplien puhaltaminen sisätiloissa oli sallittua, munkit oli helpoin syödä haarukalla niin sormet ei mene sokeriin, serpentiinillä oli hauska kytkeä ihmisiä toisiinsa, ja joogaliinassa sai kovat vauhdit. Grillikausikin avattiin, mutta ulkonasyömiskautta ei vielä. Nyt odotellaan että lämpenee, loput lumet sulaa ja päästään pihalle töihin!