Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Tadaaa! Meillon uus lattiaaa!


On niin vaaleeta ja kiiltävää että ihan häikäisee! Ja siinä valkoiseksi maalattu listakin jo patterien päällä odottelee pääsyä takaisin paikalleen.

Olipa kerran oman metsän puista tehty kuusilankkulattia. Joku oli suuressa viisaudessaan päättänyt lakata sen paksulla kerroksella kirkasta lakkaa. Lakka oli kuitenkin niin huonoa tai kuusipuu niin pehmeää, että jo reilun kymmenen vuoden kuluttua ihmisten ja koirien askeleet kulutti paikka paikoin lakkapintaa ja osan puustakin pois, ja varsinkin vauhdikkaissa hyppylekeissä, kiireessä tai lattiaa pitkin hiipiessä irtoili jalkapohjiin ikäviä tikkuja. Jotain olisi tehtävä ennen kuin vauva oppii ryömimään. Ensin raivattiin puoli tupaa tyhjäksi ja hiottiin lakkakerros pois. Vanhaa, kulunutta lakkapintaa näkyy sohvan alla kuvan oikeassa reunassa, siitä menee paljon käytetty kulkureitti.


Sitten alettiin miettimään millä aineella maalataan, minkäväriseksi, sekä miten ja milloin. Ja totta tosiaan, torstaina kun pojat meni kouluun, aloitettiin viimeistelyhionta, imurointi, maalinvalmistus ja lopulta myös itse maalaus. Jo pelkkä hionta oli vaalentanut lattiaa valtavasti, ja kun pohjamaaliksi vetäistiin kuultovalkoiseksi sävytetty omatekoinen maali niin ai sitä valon määrää!


Lattia kuivui kolme päivää, ja tänään olikin pintamaalin levityksen vuoro. Päätettiin laittaa valkoisen sekaan hieman mustaa estämään kellastumista. Kuvassa maali on vielä märkää, mitähän kiillolle tapahtuu kuivuessa, se jää nähtäväksi. Vasemmassa alanurkassa näkyy pikku alue pohjamaalattua lattiaa, se on paljon enemmän matta.


Vasemmalla kahteen kertaan maalattu lattia (näyttää ihan siniseltä mitä se ei siis todellisuudessa ole), sen vieressä pohjamaalattu, sitten puolikas lankku pelkän hionnan jälkeen, ja oikealla lattiapinta sellaisena kuin se yhä on kaikkialla muualla paitsi keittiössä ja tuvanpuolikkaassa.


Maalattu alue on leveydeltään vajaa kolme metriä, pituutta koko tuvan pituus eli noin kahdeksan ja puoli metriä. Nyt odotellaan about viikko, vahataan pinta jotta siitä tulee likaa hylkivämpi, siirretään huonekalut paikoilleen, sitten odotellaan jokunen viikko lisää, pidetään yhdet rippijuhlatkin, ja ehkä vielä ennen kevään peltotöitä ahdetaan kaikki huonekalut jo maalatulle puolikkaalle, ja hiotaan ja maalataan tuvan lattia loppuun. Sen jälkeen lattioiden maalaamista toisaalla jatketaan aikaisintaan ensi talvena. Paitsi portaat, niitä haluaisin jo päästä maalaamaan..

6 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Melkoinen homma! Mutta hieno on jälki. Onnittelut uudesta upeasta lattianpuolikkaasta! =)

Onko teillä siis mikä maali, kun sanoit että itse tehty? Mä ajattelin ihan vaan Betoluxilla vetää, sitten joskus...

Pilvi kirjoitti...

Uskomattoman hienolta näyttää. Onnittelut! Pystytkö kertomaan miten maalin teitte, meillä kun kohtapuoliin sama homma edessä, niin innolla kuulisin eri kokemuksia ja vaihtoehtoja.

Vianna kirjoitti...

Maali (Miehen) omasta päästä: Ensin tehdään väriliemi: litra pellavaöljyvernissaa + kilo valkoista pigmenttiä (titaanioksidi), sekoitetaan esim. porakonevispilällä kahdesti päivässä kolmen päivän ajan. Pohjamaali (kuultomaali): 1/3 valkoista värilientä, 1/3 pellavaöljyvernissaa, 1/3 Uulan tärpättiä/öljymaaliohennetta/mikä nimeltään nyt olikaan (myös mäntyöljytärpätti käy, mutta haisee paljon enemmän), serotiinia ohjeen mukaan. Pintamaali: halutusta peittävyydestä riippuen 1/2 valkoista värilientä, 1/2 pellavaöljyvernissaa, ihan pikkuripaus mustaa pigmenttijauhetta (kimrööki) huolellisesti hierrettynä palettiveitsellä pieneen määrään valkoista värilienta lasilevyn päällä (meillä oli noin 1 tl mustaa reilussa puolessa litrassa maalia), serotiinia ohjeen mukaan. Maalaus omalla vastuulla, tämä on vain ihan koeluontoinen juttu :o)

Meillä on lähes samanlainen maali keittiössä, vuoden käytön jälkeen ollaan hyvin tyytyväisiä kestävyyteen. Pimeäkellastumista on havaittavissa hieman, toivottavasti tuvan maali kellastuu vähemmän. Ja tosiaan nyt ajateltiin koittaa miten vahaus vaikuttaa puhtaanapidon helppouteen.

pioni kirjoitti...

Vai mikä valoisuus!

Katja kirjoitti...

Kyllä näyttää maalattuna paljon paremmalta. Kuulostaa kyllä hienolta lattia joka on oman metsän puista. Ennen itsestäänselvyyn, nykyään harvinaisempaa.

Vianna kirjoitti...

Pieni varoituksen sana: kellastuu tämäkin sekoitus, vieläpä pahemmin kuin se keittiön lattia. Taidankin suunnata suosiolla maalikauppaan, harmi :o(