Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Meillä


Tehdäänpä pieni kierros pihapiirissä. Syksy on ollut niiin kaunis, ja kohta on kaikki lehdet sataneet maahan. Tuomet on olleet jo tovin paljaina, koivuissa vielä muutamissa lehdet tiukasti tallella.

Hyvässä kasvussa oleva syysruispelto on häikäisevän vihreä muuten harmaanruskeankeltaisessa maisemassa. Pellon reunalla möllöttää iso röykkiö keväällä poimittuja kiviä sekä vino pino halkoja leivinuuninlämmitykseen.



Harmaa, kaunis lato melkein naapurin rajalla toimii talvetuspaikkana monille koneille. Vaivalla vanhoista ovista kasattu "ovi" on ihan hämäystä, oikeasti latoon mennään pellon puolelta, tämä on siis takaseinä.

Apilapellon takana pilkistelee navetan eteläpääty, sekä vähän aitankattoa ja traktoritalliakin kumpareen takaa kurkistaa. Takanaolevaa metsikköä on vähän raivattu, sinne se lätäkkö joskus tulee..



Punainen tupa on meidän kuivaamo. Tykkään hurjasti tuosta notkahtaneesta tynnyrinkansista tehdystä katosta, se on vaan niin söpö. Muutenkin pikkutönöllä on kauniit mittasuhteet, ja olenkin miettinyt voisiko tästä muokata pikku mökkeröisen..

Vanha riihi toimi yhden talven heppaherrojen pihattotallina, ja on siitä asti ollut ihan tyhjillään. Tästä olis ehkä tulossa meidän rantasauna..



Kultaiset heinät huojuu syystuulessa riihen nurkalla. Takana pilkottava pelto olisi tarkoitus ensi keväänä kyntää ja kylvää siihen viherlannoituskasveja ja loppukesällä mahdollisesti syysruista.

Vanha vilja-aittakin on joskus ollut punainen, nyt jo kauniisti kulunut. Kahdella nurkalla kasvaa koivut ihan seinässä kiinni. Rakennus on melko matala ja ikkunaton, mutta ehkäpä tästäkin saisi kehitettyä jotain käyttötilaa..



Pihalla saattaa vaahteranlehtimatolla kahlata vastaan kunnon kotitarvepantteri, pihakissa numero 2.

4 kommenttia:

Dahlia kirjoitti...

Naputtelinkin tässä jo yhden kommentin mut se hävis...grrr. Piti sanoman: Aivan ihana pihapiiri teillä! Ei ihme että ideat ja luovuus pääsee kukkimaan. Sun blogi saa mutkin aina miettimään pitäiskö sittenkin ostaa se talo meidän mökin vierestä yhdistää pihat ja nauttia kunnon maalaiselämästä (on myytävänä pian). Näillä blogeilla on kans inspiroiva vaikutus! =)

Anonyymi kirjoitti...

Että vanhat rakennukset on viehättäviä, kun ne on luonnollisen harmaan värisiä, tykkään. Ohoo, onpas mahtavan näköinen "hiirenloukku".(tark. kissaa)

Taina kirjoitti...

Kivan näköinen piha teillä,tuli tuossa mieleen kun luin,että punainen tupa ja lisäten siihen perunamaa:D.Tykkään vanhoista rakennuksista,kuten toi harmaa lato,niissä on tunnearvoa,ne viehättää ihmisiä!

Vianna kirjoitti...

Kiitos! Minä tykkään kans hirmusti meidän pihapiiristä, kaikista noista vanhoista vinoista tönöistä ja harmaantuneista seinistä. Ja perunamaakin löytyy, ei kuitenkaan ihan punaisen tuvan vierestä :o)

Tiedättekös, sydäntään pitää kuunnella ja unelmiaan seurata. Muutto maalle, varsinkin kauas entisistä kotimaisemista, sukulaisista ja ystävistä saattaa kuulostaa huikealta, mutta onpahan ollut aikamoinen seikkailu, hyppy tuntemattomaan. Eikä kaduta yhtään, oli niiin oikea ratkaisu!