Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

lauantai 30. toukokuuta 2009

Puolivälissä


Laskeskelin tässä juuri, että nyt on puolet urakasta peruskoululaisten äitinä takanapäin. Kymmenen pitkää kouluvuotta olen aamuisin herätellyt koululaisia matkaan. Huolehtinut että tarvittavat tavarat on repussa, aamupala syötynä, läksyt tehtynä. Pakannut jumppapusseja, köyttänyt suksia paketiksi. Etsinyt aamukiireessä pipoja, lippiksiä, hanskoja, kenkiä, kirjoja, monisteita, kännyköitä. Unohtanut ostaa eväitä luokan herkkupäivään. Selvitellyt opettajien kanssa milloin mitäkin pienempää ja isompaa juttua. Ja paljon muuta, muistanut ja unohtanut.

Olisikohan juhlan paikka..? Juhlisin itseäni, omaa jaksamistani. Ja tietysti samalla pienten ja isompien koululaisteni jaksamista ja koulumenestystä. Kuluneelta kouluvuodelta tuli tänään kaksi melkein liian hyvää todistusta.

Eikä sovi unohtaa että vielä on kymmenen vuotta tätä samaa edessäpäin. Juu, kääretorttua iltapalaksi.

perjantai 29. toukokuuta 2009

Joutenoloa

(Kuva viime kesältä Mummin ja Ukin rannasta)


Takana työntäyteinen puutarhapäivä. Aherruksen päätteksi kiipeän puutarhapöydälle luitani lepuuttamaan. Terassia odotellessa.. Tuoksuu tuomenkukilta ja vastaleikatulta nurmikolta. Kuuntelen. Linnunlaulua, tuulen huminaa, pörrien surinaa. Naapurin pellolla kulkee traktori. Silmät painuu väkisin kiinni..

Kaunista viikonloppua!

torstai 28. toukokuuta 2009

Iloista päivää!


Vähän-Isompi sai tämänpäiväisessä kevätjuhlassa "ilopoika"patsaan. Eikä me tietenkään oltu juhlassa, koska siellä ei meidän lapset tällä kertaa esiintyneet.

Vielä-Isomman luokka voitti yläkoulun mölökkyturnauksen. Palkintoja ei tänään ehditty jakaa.

Neiti soitti umpi-iloisen puhelun mummulasta. Viihtyy vielä sielläpäin ja kotiutuu vasta ensi viikolla.

Tänään piti Pienimmällä olla kaikkien aikojen viimeinen hoitopäivä, mutta hoitotäti oli sairastunut ja pitkään suunniteltu kevätretki lammen rantaan laavulle jäi toteutumatta. Viimeinen hoitopäivä onkin sitten jo ihan huomaamatta vietetty aiemmin. Hoitotätin kevätkukatkin jäi viemättä. Ehditäänhän me vielä käydä kyläilemässä.

Ollaan osattu nauttia yllättävästä vapaapäivästä, me molemmat. Pihailtiin tuolla kovassa tuulessa, pukattiin nurmikkoa, ihmeteltiin voikukkien määrää. Käytiin kukkatorilla miettimässä mitä kesäkukkia laitetaan. Kirkkaanpunainen ruusubegonia olisi kuulemma toivelistalla.. Haettiin multasäkkejäkin, ehkä kohta päästään sisustamaan kasvihuonetta..

Vielä kaksi kouluaamua. Enää.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

En osta mitään


Täällä Blogistaniassa olen törmännyt hyvään ja varmasti hyödylliseen Älä osta mitään -"haasteeseen". Ideana on muistaakseni ettei kesäkuun aikana osta mitään ylimääräistä,
lastenvaatteet alesta on sallittujen listalla.

Pitäisi olla minulle helppo homma, olen viettänyt melkeinpä äläostamitään -vuoden.. Mitähän olen viimeksi ostellut.. talon, ehkä kissan, terassilautaa.. Pienimmälle eskaripelin.. muistaakseni ihan viimeksi Aku Ankan taskukirjan. Miehen aion myös pistää ostokieltoon. Nyt voi lapsetkin lopettaa tavaroiden haluamisen koko kesäkuun ajaksi, sillä en aio ostaa mitään.

Karkkipäiväannoksetkin voi puolittaa, sipsit jättää syömättä ja jäätelöä saa ostaa vain hellepäivinä, jos silloin satutaan kaupassa käymään. Ehkä sallin kuitenkin sellaisen poikkeuksen, että alesta on lupa ostaa myös itselle joku vaate jos sellainen löytyy, kun yleensä ei löydy ja edelliset hajoaa jo päälle.. Mutta kuinka voin vastustaa kukkasia, se jää nähtäväksi. Nyt täytyykin tällä viikolla ehtiä hankkimaan kesäkukat, sekä kasvusäkit ja muut tarvittavat vermeet, jotka kuitenkin on käsitettävissä ylimääräisiksi ostoksiksi..

maanantai 25. toukokuuta 2009

Tänään minut pysäytti tämä

Elämäni paras päivä


Herättyäni tänä aamuna tajusin yhtäkkiä, että tämä on parhain kaikista elämäni päivistä! Oli aikoja, joina pähkäilin, saisinko mitään aikaan alkavana päivänä, mutta minä sain! Ja sen vuoksi aion juhlia!

Tulen kulkemaan tämän päivän pää pystyssä ja iloisin sydämin. Tänään jaan elämäninnostukseni muiden ihmisten kanssa. Panen jonkun hymyilemään. Osoitan odottamatonta ystävällisyyttä jollekulle jota en edes tunne. Tänään lausun vilpittömän kohteliaisuuden jollekulle, joka näyttää alakuloiselta.

Tänään on se päivä jolloin lakkaan murehtimasta sitä mitä minulla ei ole ja alan olla kiitollinen niistä suurenmoisista asioista jotka luoja on jo antanut minulle. Muistan sen, että huolehtiminen on vain hukkaan heitettyä aikaa.

Kun päivä päättyy ja lasken pääni tyynylle, kiitän elämäni parhaasta päivästä. Ja nukun tyytyväisen lapsen unta, jännittyneenä odotuksesta, koska tiedän, että huomisesta tulee kaikkien aikojen paras päiväni!

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Meistä tuli maanviljelijöitä

Näin helposti:


Kaavakkeita: tilatuki, luonnonhaitakorvaus, luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, maatalouden ympäristötuki, tukihakemuksen peruslohkolomake, tukihakemuksen kasvulohkolomake, hakemus sopimukseksi luonnonmukaisesta viljelystä, maatalouden ympäristötuen erityistuki, hakemus peltokasvituotannon liittämiseksi luonnonmukaisen tuotannon valvontaan, hakemus luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään liittymiseksi, pellonkäyttösuunitelma, perustamisilmoituslomake....

Lukemista: luonnonmukainen maatalous, siirtyminen luonnonmukaiseen kasvituotantoon, ekologinen maatalous ja kierrätys, rikkakasvikuvasto, biodynaaminen puutarha, luomupellon kasvinsuojelu, luonnonmukaisen viljelyn tekniikka, luomuvihannesten kasvinsuojelu, mansikkaa viljelemään, luomukanan hoito, kannattava maatilayritys, kotieläintilan luomuopas, lampaan ruokinta ja hoito....

Mietittävää: kyntäjä, viljelykiertosuunnitelma, varastotilat, koneet, siemenet, peruna, tattari, ruis, sipuli, porkkana, herne, härkäpapu, mansikka, omena....

torstai 21. toukokuuta 2009

Kotiseutumatkailua


Korkeakoski, Maaninka


Olisi pitänyt lukea opastetaulu ennen kuin lähdettiin metsään..


3,5 km pitkä Kanjonin kierros osoittautuikin 5,5 km pitkäksi lenkiksi, josta viimeiset kaksi kilometriä kulki "vilkasliikenteistä" autotietä pitkin..


Käännyttiin puolenvälin Kokonkallion jälkeen samaa reittiä takaisin.


Ei kun uudelleen: alamäki, puron ylitys, ylämäki, jyrkkä reuna, alamäki, silta, ylämäki. Parissa kohdassa oli vielä jäätä..


Löytyipä se koskikin lopulta. Vielä 190 porrasta ensin alas - ja vielä lopuksi yylös.


Mahtava paikka. Ollaan käyty kerran aiemminkin, keväällä 1993 kun Neiti oli vauva. Silloin ei kierretty Kanjonin kierrosta.. Kaikki tykkäsi, pojat viiletti pitkään reipasta vauhtia. Lopussa alkoi askel kaikilla jo vähän painaa. Pienin sai viimeisen ylämäen kyyditystä. Onneksi oli jätskikiska lähellä. Täytyy tulla uudestaankin, geokätkö jäi tällä kertaa löytämättä.

Automatkalla jalat sai vähän huilia. Kun ajettiin kotipihaan, Vähän-Isompi kysyi Pienimmältä: "Mennäänkö tramppiskalle?"..

tiistai 19. toukokuuta 2009

Vihreät ja ystävät

Pieniä, vihreitä, ruttuisia lehtiä ja aukeilevia silmuja. Pieni vihreä ystävä Pikku-Vantti valmiina hommiin. Vaikka melko mitätöntä noin pienellä koneella turaaminen meidän maisemissa on, mutta toisaalta ihan hyvä niin.


Ihana blogiystäväni Maria yllätti minut lähettämällä iloa ja hyvää mieltä. Kiitos paljon tästä sydäntälämmittävästä tunnustuksesta!! Tämän hienon neitokaisen haluan laittaa jatkamaan matkaansa Pellon pientareelle sekä Dahlialle.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Häivähdys kesän tuoksua

Istun tässä pihalla, rappusilla. Meidän netti väittää ettei signaali yllä kunnolla tänne, höh. Antennihan on ihan tuossa vieressä katolla, eikä sisäyksikön ja koneen välissäkään ole kuin pari hirsiseinää.. Tuuleskelee edelleen, ei kovin kovaa mutta kylmästi.

Koiran kanssa aamupihailulla käydessä tarettiin vähän jo testata ruohonleikkuria. Meillä ei koskaan ole ollut bensakäyttöistä leikkuria - uups, paitsi nyt kun syksyllä hankittiin päältäajettava leikkuri muttei sillä vielä kertaakaan ole leikattu nurmikkoa, niinpä meidän kesä ei tuoksu bensansekaiselle ruoholle vaan ihan pelkästään vihreälle. Edellisellä pihalla oli käytössä sähkökone ja sitten hankittiin sille kaveriksi ihana, nostalginen kelaleikkuri. Sillä on kiva lastenkin leikata nurmikkoa. Nyt ei ollutkaan kisailua kuka saa pukata.. Sen verran oli voikukanlehdet jo kasvaneet, että himpun verran vihreän tuoksua jäi hetkeksi maisemaan leijailemaan.


Eilinen päivä meni ihan pihalla. Kesätuoksua tehtiin kuivattamalla monta koneellista pyykkiä ulkona. Siihen olikin oikein hyvät olosuhteet, vähän lämmintä ja tuulista. Vielä jäi kasa pyyhkeitä ja tyynyjä täksi päiväksi pestäväksi. Pyykitkään meillä ei tuoksu millekään pesuaineelle, pelkästään puhtaalle, ulkonakuivatulle.

Ja kohta saadaan nuuskutella tätä tuoksua..

perjantai 15. toukokuuta 2009

Pieniä edistymisen merkkejä


On ollut koleaa. Pihalla ei viihdy =tarkene. Koko ajan tuulee, onko muutosta ilmassa vai onko tämä jokakeväistä, tavallista, onko kaikkialla yhtä tuulista? En tiedä. Täällä keskellä peltoa, mäen päällä tuulen huomaa ihan eri tavalla kuin siellä entisellä suojaisella taajamapihalla. Mielessä on alkanut muhia ajatus omasta tuulimyllystä.. Ei ehkä ihan mahdoton ajatus..? Varovasti kukat raottelee nuppujaan ja puut silmujaan. Pikkuhiljaa vihertyy. Vähän liian hitaasti, jos minulta kysyttäisiin..

*

Maanviljely on polkaistu käyntiin. Tiedustelusoitto asiantuntijalle on tehty, ja aika tapaamiseen varattu. Nyt vain täytyisi miettiä mitä meillä viljellään. Ainoa varma asia on että luomua. Pellot kasvavat tällä hetkellä juolavehnää, voikukkaa, ohdaketta ja monia muita mukavia rikkakasveja. Myrkyttäminen ei tule kysymykseen, koska pihan melkein alimmassa kohdassa jonne kaikki pellot viettävät, on lähde josta meille tulee juomavesi. Vaikka kuinka olisi hetkessä hajoavaa raund-appia, ei me silti haluta sitä juoda..

*

Pihakissa jolkotteli pihalla vastaan suupielestä häntä roikkuen. Ei sentään oma. Kohta löytyi pihanurmelta sisiliskon pää, takajalat ja kappale häntää.. Vähän uusia makuja ruokavalioon, myyrät kantaa kyllä näytille mutta ei syö.

*

Pienimmän kanssa vietetään rauhallinen (?) viikonloppu kahdestaan. Ohjelmassa oleilua pihalla, puuhailua pihalla, ja lupasinpa käydä huomenna jäätelötkin ostamassa. Toivottavasti uni maistuu iltaisin. Vielä parin viikon rutistus ja sitten loma ja kesä!


Lämmintä luvassa, lupa nauttia!

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Jos metsään haluat mennä nyt..


Metsälammen rannalla, sammaloituneiden kuusten kainalossa asustaa menninkäisperhe..


sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Tänä viikonloppuna








ollaan ihmetelty kevään edistymistä. Puut alkaa pikkuhiljaa vihertyä ja tuomessa on jo ruttuiset nuput näkyvillä!

ollaan raivattu pihaa. Kaadettu kuusi aarreaitan ovenpielestä. Leikattu herukoita. Siistitty tammea. Hävitetty pari näsiää pihapiiistä.

ollaan kaivettu al-ko alias puputin esiin. Lapset on puputtaneet oksia ja silppu on levitetty katteeksi marjapensaille.

ollaan kasattu kasvihuoneen runko. Enää täytyy rakentaa perustukset ja laittaa kennolevyt paikoilleen. Paketista puuttui tiivisteet ja alumiiniteippi, joten kaupan kautta on käytävä ennen kuin kasvihuone valmistuu.

ollaan käyty kävelyretkellä metsässä. Siellä tuntuu aina siltä kuin olisi jossain ihan muualla, satumaassa tai vähintäänkin ulkomailla. Käytiin lammella asti, ihasteltiin puron kohinaa ja ihmeteltiin vesiputouksia. Ja paljon muutakin. Lisää metsäkuvia myöhemmin..

ollaan haettu aarreaitasta keittiöön pieni vanha pöytä ja muutama tuoli. Toivottavasti aamupala maistuu huomenna ja jatkossakin kun ei tarvitse syödä ison pöydän ääressä.

ollaan vietetty leppoisaa äitienpäivää. Touhuttu yhdessä ja tietenkin herkuteltu.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Puutarhaterapiaa


Aurikoinen alkuilta. Melkein koko perhe ihan pihalla. Lapset hyppii trampoliinillä, äiti harrastaa hyötyliikuntaa. Alkuun vähän puutarhakalusteiden roudaamista kesäasemiin. Puutarhakierros. Pari voikukkaa täytyy nyhtäistä pois tulevan perennapenkin paikalta. Pian otetaan järeämmät aseet käyttöön. Pala maata kerrallaan lapiolla ympäri, pois kaikki juurakot. Nokkosta, juolavehnää, voikukkaa, leinikkiä. Vaahteranpoikasia..

Mikä nautinto onkaan työntää kädet ihanaan, muhevaan, muruiseen multaan. Ja matoja, niitä on varmasti satoja..

Aikaa kuluu. Lapset on siirtyneet sisähommiin. Aurinko menee välillä pilveen. Takkia ja aurinkolaseja täytyy veivata vuoroin päälle ja pois. Kunnes sormet on niin mustat ettei niillä ilikiä enää koskea kuin lapioon. Lapset käy välillä tarkistamassa mikä on meininki. Nälkäkin niillä jo meinaa olla. Ei malttais vielä lopettaa tonkimista. Valitus yltyy niin että pakko on pyörähtää sisällä. Pestä kädet, se mikä lähtee.. Pikainen puuronkeitto, vähän pöperöä omaankin naamaan. Ja ei kun takaisin pihalle.

Illan mittaan muutaman neliön ala muuttuu oivaksi kodiksi kukkasille. Vielä nurkan takaa pari muovikassillista niitä entiseltä pihalta tuotuja taimia. Löytyy lemmikkiä, jättipoimulehteä, rönsyansikkaa ja kevätkaihonkukkaa. Kaksi ensimmäistä lajia pääsee tähän vastamuokattuun penkkiin, ansikka ja kaihonkukka viedään vähän katveisempaan paikkaan. Muutaman vatunjuurakon sieltäkin joutuu ensin kaivamaan pois.


Kamera on piiloutunut jonnekin, toivottavasti ei kuitenkaan jäänyt yöksi ulos.. Niinpä kuvat on edelliskesiltä sieltä entisestä pihasta.

(Myöskin tuon "Kotona taas" -postauksen kuvat oli sieltä entiseltä pihalta, vappuloman pihansiivousrupeaman jäljiltä otettuja)

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Paketillinen iloa


Onni potkaisi minua tässä taannoin Essuntaskun arpajaisissa. Kiitos onnettarelle!

Kusti oli polkenut paketin perille vappuloman aikana, joten kotiinpaluu oli vielä astetta mukavampi. Kauniista paketista paljastui iloa ja valoa, nappeja ja nauhoja sekä suunpyyhkimiä kesäjuhliin. Aivan täydellistä! Kaikille löytyy kyllä käyttöä.


Kiitos Katinkainen!! Kortit on niin kauniita, kuvat ihanan raikkaanherkkiä! Kiitos!

tiistai 5. toukokuuta 2009

Kotona taas!


Pieni lomanen eli koko perhe elukat mukaanlukien torstaista maanantaihin muissa maisemissa on vietetty, ja on ihana olla kotona taas. Vietettiin oikeaa leirielämää, nukuttiin makuupussissa tyhjän talon lattialla, jääkaapissa vähän kenttäevästä. Lapset nukkuivat vuorotellen mummun luona, ja mummu huolehti myös ruuanlaitosta.

Viime viikko oli kunnon hulinaa, koko ajan piti olla menossa paikasta toiseen. Sonkajärvi - Kuopio - Siilinjärvi - Iisalmi, ja vielä lopuksi Ouluun yhdistetylle huvi- ja työmatkalle.

Oulussakin riitti tohinaa. Kaksi kokonaista päivää siivosin talon pihaa. Onneksi ilmat oli ihanat ja työn jäljet näkyi välittömästi. Tulipas siistiä ja kaunista. Paljon vihreää maasta jo nousikin, ihan kuin siellä kevät olisi himpun edempänä kuin meillä kotona. Muutama muovikassillinen entisen pihan taimia lähti mukaankin. Täytyisi vaan uskaltautua tuonne hyiseen sadesäähän niitä istuttelemaan..

Oikeita töitä oli sopivasti, vaikka pikkuisen kirpaisi herätä sunnuntaiaamuna ennen seitsemää.. Mutta hyvin tuli kaikki keikat käytyä.

Tuttavat ja kadunmiehet bongasivat ihan kiitettävästi meidät pihalta, ja olipas virkistävää vaihtaa kuulumisia. Lapsetkin näkivät sikäläisiä kavereitaan. Oikein mukava juttu kaikin puolin. Tein myös kevään ensimmäisen retken puutarhalle. Orvokit on ostettu sekä muutama ihanasti tuoksuva yrtti.

Lomaan kuului myös perinteinen syntymäpäiväpäivällinen - ei ollu mun synttärit - koko suvun kesken ravintolassa. On kiva nähdä edes kerran vuodessa sukulaisia, kuinka lapset on kasvaneet ja mitä kenellekin kuuluu.