Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

torstai 13. lokakuuta 2016

Semmonen kesä











Meillä kun näköjään kesä on yhtäkuin kesävieraat eli apukädet, niin tänä vuonna kesä kesti toukokuun lopulta lokakuun alkuun. Paljon tehtiin, nähtiin ja koettiin, uusia ystäviä saatiin taas ympäri maapallon (Portugali, Puola, Sveitsi, Australia, Brasilia, 2 x Japani, 2 x Saksa, 3 x USA, 4 x Ranska). Mistä niitä apukäsiä sitten oikein tulee? Meille peltotyöapulaiset on tulleet wwoofindependentsin kautta, ja tänä kesänä meillä oli ekaa kertaa oma kokki laittelemassa sapuskoita valmiiksi sillä välin kun me muut aherrettiin pellolla. Keittiöhenkilö saatiin workawaysta, ja nyt me on jo sovittu ensi kesäksi työajat toisen kokin kanssa. Superia! Ja ei voi kuin todeta, että helpottaa ainakin meillä elämää hurjasti tämmönen vapaaehtoisten majoittaminen. En kyllä ikinä enää vaihtais pois! Just tässä mietin, pitäisköhän talviaikaan ottaa joku kaveriksi raivaamaan roinat kämpästä..

(Vinkvink! On muuten tosi mukava ja edullinen tapa matkustaa maailmalla tuo vapaaehtoistöiden tekeminen, nuorisolle erityisesti ja miksei meille vanhoillekin. Kävin ite kerran ja aion mennä uudestaankin!)

2 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Kerkiän ihan liian harvoin tänne lukemaan, siksi paljon jää näkemättä. Kerro vielä mitä kaikkea pelloilla kuluneena kesänä kasvoi. Entä kuinka luonnehtisit tämänvuotista satoa - suosiko säät teitä.
Varmasti oli antoisaa tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä töitä yhdessä. Tuo kokki-ihminen on kyllä ollut ihan huippua. Ainakin yksi huolenaihe sinulla vähemmän ja olet voinut keskittyä muihin asioihin.
Onko niin, että talven tulo ja maan jäätyminen saa aikaan jonkinasteisen huohahduksen mielessäsi? Vaikka minun kasvatukseni olivat aika pienimuotoista harrastelua, tuntui loppusyksyn tulo helpottavalta.
Kaikkea hyvää sinulle!

Vianna kirjoitti...

Meillä oli mun mielestä hyvä kesä ja hyvät säät, mutta kaikki joiden kanssa asiasta juttelee sanoo että on ollut hirveen märkä kesä. Meillä ei ainakaan edelliseen verrattuna. Toki se sadekausi kesken mansikan pääsatokauden aiheutti paljon sadonmenetystä ja ylimääräistä työtä. Kaikenkaikkiaan ok sato.

Kokki oli niin parasta koko kesässä, vaikka hän olikin meillä vain kolme viikkoa, niin silti se tuntui tosi luksukselta!

Ja kyllä, aika syvä huokaus on päässyt nyt, kun on enää muutama hassu juttu tehtävänä ennen oikeaa talvea. Hedelmäpuillakin on jo verkot ympärillä, ja uudet mansikantaimet ja talvivalkosipulit istutettuina. Vähän sadonkorjuuta vielä, kellarinjärjestelyä, sekä myyntiä ja markkinointia. Tulee tämä paussi aina ihan ajallaan :o)