Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Gaia

Mulla on uus idoli: Kaija Juurikkala. Tapasin Kaijan huhtikuussa, kun hän oli maalaamassa sielun muotokuvia täällä meilläpäin. Olin just palannut Ranskanreissulta, vähän riekaleina, ja käynyt hyvän ystäväni luona energioitumassa (ja saamassa selville jotain aivan huikeaa), ja siinä tuli puheeksi että hän menee kattomaan ku Kaija maalaa. No minäkin sitten menin, lumouduin, istuin siellä ainakin viisi tuntia, katselin kun sielu toisensa perään tuli näkyväksi, ilmoittauduin itsekin jonon hännille, ja tulin maalatuksi. Myöhemmin ostin Kaijalta toisenkin taulun. (Enkä kerro kumpi kuvista on kumpi :o) Nyt on vuorossa Kaijan kirjat. Olen ahminut juttuja intuitiosta, hengistä, sieluista, entisistä elämistä..

"Minästä

Olemassaolo ilmenee kahdessa muodossa. Näiden vuorovaikutuksesta syntyy kaivattu henkilökohtaisten valintojen polku. Jos ei tutustu Korkeampaan minäänsä, on altis ajelehtimaan kenen hyvänsä auktoriteetilta vaikuttavan persoonan ohjauksessa. Ainut todellinen auktoriteetti on oma Korkeampi minä. Miten siihen voi tutustua? Miten sen tunnistaa?

Kriteeri on Rakkaus. Mutta rakastuminen ja rakkaus eivät ole sama asia. Rakastumisessa lainataan energiaa toiselta, kun taas rakkaus virtaa sisimmästä eli Ykseydestä. Se tulee yhtä aikaa sisältä ja kokonaisuudesta, joten sillä ei ole suuntaa eikä tilaa. Se on. Se on Läsnäolo.

Korkeampi minä on ehdottoman rakkauden lähettiläs, joka haluaa kantajalleen vain ja ainoastaan hyvää. Tämä ei tarkoita, etteikö Korkeampi minä haluaisi saattaa kulkijaa haasteisiin. Päinvastoin. Aina kun voimavarat suinkin antavat mahdollisuuden, se on jo ottanut asianomaista käsipuolesta ja vienyt kohti niin sanottuja ongelmia. Onko joku tullut tänne pyytämään helppoa elämää ja pääsemään vähällä? Huihai!

Korkeampi minä ei toimi kunnianhimosta niin kuin ego, joka janoaa hyväksyntää toisilta ihmisiltä, vaan sen kannustin on se tärkeä sopimus, jonka sielu on tehnyt ennen kehoon asettumistaan. Tuo sopimus pyyhkiytyy pois tietoisesta muistista, mutta Korkeampi minä muistaa - ja mieluusti muistuttaa lupauksensa mukaisesti. Ehkä siitä syystä sitä perinteisesti kutsutaan myös omaksitunnoksi. Ollos siis utelias Korkeamman minän tunnistamiseksi. Hän on oppaista merkittävin ja kulkee alati matkassa ensimmäisestä viimeiseen hengenvetoon.

Mistä tietää kenen matkaan voi lähteä? Miten erottaa varmuudella Korkeamman minän muista auktoriteeteista?

Kun keskustelee Korkeamman minänsä kanssa, ei tarvitse kysyä, mitä muut ajattelevat. Jos luulee arvostuksensa nousevan, on tekemisissä egonsa kanssa. Korkeampi minä on sielun ääni eikä se kumarra mitään muita lakeja kuin sielun sopimusta ja universumin lakeja. Korkeampi minä oli allekirjoitushetkellä paikalla.

Rakkauden lähettiläänä Korkeampi minä on ilon sanansaattaja. Siksi kanssakäymisessä on huumoria ja veikeää yllättävyyttä. Yllätykset ovat korkeamman minän lahjoja. Ne ovat tietoisuuden saavuttamattomissa. Kun ihmettelee sattuman voimaa ja osuvuutta, on kiitoksen velkaa Korkeammalle minälleen.

Ilman minän ja Korkeamman minän keskinäistä liittoa elämää sävyttää alituinen kaipaus.

Yksinäisyyttä kokee ihminen, jonka energia virtaa rakastumisen tavoin ulkopuolelta. Hän on ihminen, joka piirtyy olemassa olevaksi muiden katseiden kautta ja siksi yksin ollessaan kaipaa alati - katseita ja lainaenergian virtausta.

Ihminen, jolla on yhteys Korkeampaan minäänsä, on saavuttanut myös yhteyden Ykseyteen. Hän kokee rauhaa, koska tuntee olevansa osa kokonaisuutta, täydellisyyttä. Häneen virtaa energia elämän alkulähteestä, eikä hänen tarvitse pelätä sen ehtymistä."

Kaija Juurikkala & Janne Ruokonen: Askeleita - Intuition mestarikurssi


2 kommenttia:

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Aivan upeat maalaukset, varmasti energiaa antavia. Kaunista tekstiä.

Vianna kirjoitti...

Kyllä, niin on.