Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Synninpäästö



Kotiliedestä Suorat sanat! -palstalta löytyi helpottavaa viisautta otsikolla Laiskottele enemmän:

"Anna pöydän olla sekaisin, korvaa laatu määrällä ja tee työsi heikosti. Rentous tuottaa hyvää, väittää professori Juha T. Hakala.

Luovuus vaatii laiskottelua. Työelämässä on liikaa pelon ja huolen sävyttämää suorittamista. Maitohapoilla ei pysty tuottamaan luovia ideoita. Luovuus on kuin arka eläin: kun sitä ahdistaa ja vokottelee, se jähmettyy koloonsa eikä suostu näyttäytymään. Tarvitaan aikaa ja tuumailua, jopa suoranaista laiskottelua, jotta aivot rentoutuvat.

Tauko on tärkeämpi kuin työ. Kyvyttömyys pysähtyä on yleinen sairaus. Otollinen rentous syntyy oikeasta tahdista. Taukojen lisäksi tärkeitä ovat suvantokohdat, jolloin ei tehdä mitään. Ne ovat ikään kuin venähtäneitä taukoja. "Ellei ole pitkiä aikoja tekemättä mitään, menettää kaiken", väitti amerikkalaiskirjailija Charles Bukowski.

Rutiini vie nuhjulaan. Rutiinit hyydyttävät ja turruttavat, uurtavat ajatusten nuhjulaan. Jos on mustasukkaisesti rakastunut rutiineihin, on menettänyt luovuutensa aikaa sitten. Varsinkin työssä toisto tappaa, ja loputon toisto tappaa vuorenvarmasti. Emme jaksa, viitsi tai uskalla nähdä asioita uusin silmin. Käännä kokeeksi asiat nurin. Yleensä kierrät työpöydän, jotta pääset työtuolillesi. Mitä jos vaihteeksi konttaisit pöydän alta?

Sotku on hyödyllistä. Luulin pitkään, että siisteys on tehokkuuden merkki. Työpöytäni oli jatkuvasti kaaoksessa, ja joskus se hävetti. Sitten kuulin tiedemiehestä, jolle oli annettu toinen työhuone, koska hän ei enää voinut ottaa opiskelijoita vastaan varsinaisessa työhuoneessaan: solan rakentaminen sotkun keskelle olisi ollut vaarallista. Siisteys vie enemmän aikaa, rahaa ja päreitä kuin sekasotku. Kohtuullisen epäjärjestelmälliset ihmiset ja työpaikat ovat tehokkaampia ja luovempia kuin sellaiset, joissa ollaan tiukkapipoisen järjestelmällisiä. Ei sotku aina tarkoita järjestyksen puuttumista. Se on vain erilainen tapa tehdä asioita.

Seiskan taso riittää. Työelämässä tehdään paljon ylilaatua. Useimpiin hommiin riittää seiskan taso, joskus vielä huonompi. Turmarajaksi voi kutsua laatutasoa, joka riittää nipin napin. Kaikilla töillä on turmarajansa, jota ei koskaan pidä ylittää reilusti. Toisaalta turmarajan alittaminenkaan ei pääty hyvin. Kun oppii näkemään "riittävän laadun", säästää aikaa ja alkaa voida paremmin. Silloin saa myös lisää aikaa töihin, jotka vaativat kymppi plussan. Jos asettaa kympin tavoitteekseen aina, ei voi koskaan olla tyytyväinen ja uupuu taatusti. Usein määrä korvaa laadun. Hylkää laatu ja ala huiskia. Jos sinun on saatava yksi hyvä idea, ala keksiä huonoja. Pian huomaat, että sinulla on 73 ideaa, joista kolme on taatusti parempia kuin se yksi, jonka onnistuit synnyttämään ohimosuonia pullistaen. Sitä paitsi tason laskeminen tekee hommasta hauskaa.

Lykkää työt viime tinkaan. Moni stressaa aikatauluista ja aloittaa hyvissä ajoin, jotta varmasti saa työnsä valmiiksi. Siten hommiin kuluu kuitenkin paljon enemmän aikaa kuin oli tarkoitus. Tehokkaaksi oppii, kun uskaltaa jättää työlle aikaa vain juuri ja juuri vaadittavan määrän, ja nipistää siitäkin himpun pois. Viime hetkellä tehty työ ei tule tehdyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Se tehdään seiskan arvoisesti. Juuri niin kuin oli tarkoituskin."

Ollaan armeliaita itsellemme!

2 kommenttia:

Sarppu kirjoitti...

Täydellinen postaus niin tärkeästä asiasta. Allekirjoitan tuon täydellisesti oman kokemuksen perusteella. Sen näkee jo pelkästään valokuvien ottamisessa, kun on ollut taukoa ja lepoa, on ideoita niin että pää pursuaa, silmä jaksaa katsoa peremmin ja tulee loistavia kuvia. Ja tietysti sitten kun stressiä pukkaa niin päinvastoin. Ihmisen pitäisi voida olla luova, sillä se auttaa jaksamaan, taukoja pitäisi osata siis pitää enemmän ja levätä, se ei vaan aina ole kovin helppoa. Mulla onneksi alkoi joulutauko ja vielä kun hiukan siivoan nin saan sen jälkeen rauhassa nautiskellen kokkailla ja koota tavarataloa ;). Ihanaa joulun odotusta.

Vianna kirjoitti...

Kiitos! Tässäkin taas yksi tässä elämässä opeteltava asia (oikeastaan monta).. Leppoisaa joulua!