Ei pöllömpää

Lunastin kansalaisopiston opintokortin, joten kuudellakympillä pääsen koko talven ajan osallistumaan melkein kaikille kursseille missä tilaa vaan on. Viikonloppuna oli kivenmaalausta. Siellä muutaman mummon kanssa maalailtiin kiviä. Kun keräilin lauantai-iltana kurssin jälkeen kiviä sunnuntaita varten, kaikki kivet näytti pöllöiltä..

Pöllöjen lisäksi tein pari kissaa kaveriksi anopilta saadulle vanhalle kuluneelle kissalle, sekä perhepotretin, kulhollisen mansikoita, lehmän ja jäniksen.. Jännää..

Lapset oli heti sitä mieltä että pitää ostaa maaleja kotiinkin että pääsee hekin maalaamaan. Vois ollakin ihan kivaa puuhaa lasten kanssa.

Myöhään kuulaana syysiltana

Ohuen pilviverhon takaa loistaa melkein täysi kuu, tähtiä tuhansittain. Kohmeiset ruohonkorret rapisee kumppareiden alla. Takapihan metsikössä huhuilee huuhkaja: huu-u, huu-u.

Aamulla melkein koko piha on kuorrutettu sokerilla.

Kaunista syksyä Sinulle!

Ajattele kaikkea vielä ympärlläsi olevaa kauneutta ja ole onnellinen.
- Anne Frank


Sillä ei ole väliä, mitä sinulle tapahtuu, vaan sillä miten suhtaudut siihen.
- Epiktetos


Jos elämme hyvää elämää, ajatkin ovat hyvät. Ajat ovat sellaiset kuin me olemme.
- Kirkkoisä Augustinus

Ihan melkein lähettiin reissuun

Eilen pojat löysivät viime jouluna lahjaksi saadusta Bionicle -elokuvan kotelosta lasten pääsylipun Legolandiin. -Lähetäänkö? Lippu on voimassa kauden 2010 loppuun, joten: -Joo, lähetään vaan.


Oli oikein hauskaa yhdeksi illaksi tempautua suunnittelemaan reissua. Järjestettäviä asioita olikin paljon: sopivan ajankohdan etsintä, hoitaja elukoille, loma koulusta, hotelli, lennot vai mennäänkö sittenkin autolla. Legoland sulkeutuu lokakuun lopussa, muutamia viikonloppuja on auki vielä marras- ja joulukuussa. Reissun voisi tehdä vaikka syyslomalla. Mahdollisen elukkahoitajan kanssa käytiin alustavia neuvotteluita, yhdessä hotellissakin olisi ollut tilaa, mutta koko homma kaatui matkoihin. Autolla reissu kestäisi monta päivää enemmän eli liikaa, ja Kuopio-Billund-Kuopio lento maksaisi yli tonnin per kärsä! Ihan niin paljon ei säästössä ex-tempore -juttuihin ole..

Täytyy tyytyä muistelemaan viiden vuoden takaista visiittiä Legolandiin. Onpa siitä aikaa, lapset oli pieniä ja vanhemmatkin vielä nuoria :o)

Syksyyntyvää

Pihalla on märkää, koleaa ja kaunista. Ja paljon hommia vielä tekemättä ennen talven tuloa. Kukkasipuleita olen jonkun verran jo kaivellut maahan, vaikka jotkut väittävät että olisi vielä liian aikaista. Sato on korjattu, sekä suurelta osin jo myytykin. Pikkuhiljaa touhut siirtyy sisätiloihin. Talvipesän rakennus pääsee kunnolla vauhtiin, kunhan Neitin muuttokuorma siirtyy tukkimasta kulkureittejä uuteen osoitteeseen.

Talven kurssit pyörähti eilen käyntiin itämaisella tanssilla. Ja kylläpä se tekee hyvää! Hartioidenpyörittelyä, rintakehän ja lantion hallittuja liikkeitä. Hiki tulee vaikkei mitään hikijumppaa olekaan. Ihanaa, just mulle sopivaa liikuntaa, hoitaa selkää ja hartioita.

Hieman miettiväisenä ja odottavalla kannalla olen, mistä lie johtuu. Ei oikein saa tartuttua mihinkään toimeen täysillä. On vähän sellainen kaikkea-vähän-mutta-mitään-ei-kunnolla -fiilis. Aloin maalaamaan tuvan kattoa yhdestä nurkasta, kunnes muutaman laudan jälkeen totesin ettei näillä lihaksilla pidetä kättä pystyssä kovin kauaa kerrallaan. Onpahan sekin projekti nyt aloitettu, ja jatketaan sitten joskus..

Kymppitonnin keittiö?

Näkyi oivariinipurkin välikannessa olevan mahollisuus voittaa sellainen. Ajatusleikkinä aloin miettiä minkähänlaisen keittiön sillä saisi..

Meidän tylsä keittiö on nyt tällainen. Vasemmanpuoleinen ovi vie eteiseen, sen vieressä hirsiseinänpätkän takana oviaukko suoraan tupaan. Oviaukon vieressä tuvan puolella on leivinuuni ja keittiön puolella puuhella. Puuhellan vieressä sähköhella, laatikosto, tiskialtaat ja ihan nurkassa tiskikone. Sitä vastapäätä ihan seinässä kiinni jääkaappi, jonka vieressä musta kivitaso. Tiskikoneen ja jääkaapin välistä menee ovi tilaan, joka voisi olla vaikka apukeittiö tai pukuhuone, siitä on puolestaan käynti kodinhoitohuoneeseen, portaikkoon ja kylpyhuoneeseen. Kivitason alla molemmissa päissä kaapit, keskellä kissankäytävä. Jääkaapin takana ala- ja yläkaappeja ikkunaseinään asti. Ikkunoita melkein nurkasta nurkkaan, niiden edessä patterin päällä koko seinän mittainen pöytätaso, toisessa päässä myöskin kaappi. Kaikki kaapit ja pöytätasot, ovet, ikkunanpuitteet ja listat puuta puuta, puunväristä puuta.

Meidän keittiöremppa täytyy aloittaa lattiasta. Reilu hionta ja kestävää maalia pintaan, jotain joka ei kulu kulkereiteiltäkään ihan heti pois. Jotain vaaleaa, raikasta, puunvärin peittävää, kiitos. Ehkä vaaleaa harmaata. Oikeestaanhan remontti on jo aloitettu: katosta suurin osa sekä eteistä vasten oleva paneeliseinä on maalattu valkoisiksi, samoin eteiseen vievän oven listat.

Remontissa keittiön loputkin pinnat raikastuu. Välitilan kamalat ”marmorikuvioiset” laatat vaihtuu johonkin ihan muuhun. Tiskialtaasta tulee iso, syvä ja valkoinen. Puuhellan punatiilipinta rapataan tai vähintäänkin maalataan valkoiseksi.

Kaikki kaapit menee uusiksi. Hienot umpipuiset puusepän tekemät kaapistot siirtyvät odottelemaan maalausta ja uudelleensijoitusta jonnekin toisaalle. Tilalle tulee hienot umpipuiset oman puusepän tekemät vaaleat, vähän korkeammat ja vähän järkevämmät kaapit. Turhat kaapistot ja pöytätasot lähtee kokonaan pois, etunenässä kaiken valon imevä musta kivitaso. Jääkaappi vaihtuu kotikylmiöksi vai mikä-se-nyt-onkaan, kasvaa samalla vähän ja kääntyy järkevämpään suuntaan.

Nykyisen keittiön ainoassa tyhjässä nurkassa majaileva sininen kaappi saa seuraa, sillä uuden kalustuksen myötä viereiseenkin nurkkaan mahtuu irtokaappi. Keskelle keittiötä mahtuu iso pirtinpöytä ja penkit leipomista ja läksyjentekoa varten.

Lupaan kyllä hehkutella kunnolla sitten joskus kun nämä muutokset käyvät toteen!

Luovaa leikkiä

Törmäsin Blogistaniassa Luovaan leikkiin. Onpahan hyvä syy värkkäillä jotain syksyn pimenevien iltojen piristykseksi.. Nyt kaikki hipihipi, leikkiin mukaan!

"Luovien ihmisten yhteisleikki:
Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itse tehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka siihen kommmentoivat. Sääntönä on, että tavaran yms. pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajillle vuoden 2010 aikana."

Nyt taas potuttaa

"nyt reppu jupiset, pottusi rupiset"
"juolavehnän juuret ne ovat täällä perunassa syvällä"

Potutuspäivän piristykseksi pellolla raikaa laulu..

Jotain sinistä

♥

Keittiönkaappi. Niin siellä annon sivulla sanottiin, eikä tuo sininen väri suostunut jättämään rauhaan. Kävin mittaamassa keittiön nurkan, johon ei kulmakaappia ole vieläkään löytynyt, ja eilen transpoint sitten soitti että täällä olisi kaappi tulossa. Oli siinä homma raahata kaappi ensin pihan poikki, sitten ulkoportaat ylös ja vielä keittiöön, mutta siinä se nyt on!

♥

♥

Kaappi sopii nurkkaan just täydellisesti. Kaapin päälle kokosin muutamia vanhoja ja uusiakin aarteita sinivalkoisen satuhevosen johdolla. Puhumattakaan siitä "aarteiden" määrästä jonka kaappi syö sisuksiinsa, kätkin sinne monenmonta romulaatikkoa ja maalipurkkia keittiön nurkista kuleksimasta..

♥

Eikä kannata ollenkaan kiinnittää huomiota siihen, ettei kattolistat vieläkään ole paikallaan, paljon muutakin keittiössä on maalaamatta: ovi, ikkunat, lattia, kaapistot jne..

Taas se iski

Virkkausvimma, pipomania.. Tämän syksyn pipot ovat hieman lyhyempää mallia, edelleenkin samalla hyväksi havaitulla lempitekniikalla tehtynä. Lankana tällä kertaa ihanat täysvillaiset Purot, osa lanka-arkun pohjalta kaiveltuja viime vuoden sävyjä, joita ei enää näy saavan mistään, osa syksyn uutuussävyjä kuten luumupuuta ja metsää. Omasta mielestä näistä tuli oikein pirteitä, ja mikä parasta väriä voi vaihtaa mielialan mukaan :o)

Ja lisää syntyy koko ajan.. Joten kysyä saa jos on tarvetta.

Polkua pitkin

"Paavon polku on yli 100 km pitkä patikointi- ja hiihtoreitti Lapinlahden eri kylien kautta ja se tarjoaa vaihtelevia maastoja mäkisistä metsistä järvien ja jokien rannoille tai Väisälänmäen kansallismaisemassa. Polun varrella on levähdyspaikkoja laavuineen ja kotineen. Paavon polku on saanut nimensä Tölvän kylällä vuonna 1777 syntyneen Paavo Ruotsalaisen mukaan. "Erämaan profeetaksi" kutsuttu Ruotsalainen kulki saarnamatkoillaan kinttupolkuja pitkin tuhansia kilometrejä."


Kuljetaan muutama sata metriä meidän postilaatikolta alamäkeen, ja sujahdetaan pois tieltä PP-kyltin kohdalla. Seurataan puiden runkoihin maalattuja sinisiä reittimerkkejä. Saavutaan metsälammen rantaan, puolilahoja pitkospuita riittää monta sataa metriä.



Alkaa satelemaan vettä. Lammella uiskentelee joutsenperhe. Niitä seurataan kuusenoksien alta levähdyspenkiltä. Jatketaan matkaa metsään ja yritetään väistellä hirvikärpäsiä, joita kopsahtelee niskaan jatkuvasti. Koiralle huudellaan kovalla äänellä mahdollisten karhujen karkottamiseksi.



Kurkistellaan metsän takana häämöttäviä naapurin peltoja ja navetanpäätyä. Ollaan melkein sivistyksen parissa. Jatketaan matkaa metsän läpi. Välillä kuljetaan horsmien valtaamaa metsäautotietä. Tien vierestä napsitaan puolukoita matkaevääksi.



Hakkuuaukkojen ja lahojen siltojen jälkeen tullaan ihanaan kuusikkoon. Kuulostellaan peikkoja ja menninkäisiä, niitä varmasti asuu juuri täällä korpikuusten kantojen alla. Tässä kohti käännytään kotiinpäin, vaikka polku vielä jatkuukin mutkan takana.



Kotimatkalla tutkiskellaan ohimennen naapurin kiviaitaa ja ihmetellään kaukana siintäviä sinisiä "vuoria" ja pilviä. Komeat on maisemat.



Illan hämärtyessä putkahdetaan viimeisen mutkan takaa pihaan, ja tunnetaan kuinka sydänalassa läikähtää ilo, onni, kiitollisuus. Täällä korpimetsien sylissä se on: k o t i. Kotipihalla riisutaan vaatteet ja listitään "muutamia" hirvikärpäsiä. Pyydetään vielä Miestä tarkistamaan hiukset, ja sieltä pipon altakin löytyy yksi salamatkustaja.

Kaikkea yhdellä kertaa

Pikku-Vantti on kutsuttu takaisin omaan kotiinsa, joten kaikki koneavusteiset työt pitää saada valmiiksi ennen huomista. Aamulla satoi vettä kuin saavista kaataen, nyt paistaa aurinko vaikka märkää vielä onkin. Juhannusruusukko on myllätty kauhalla, juurakot odottaa poiskuljetusta. Mansikkamaa tursuaa norsuja (=rönsyjä). Omenatarhan aitatarvikkeet pitää kohta laittaa tilaukseen. Perunanmyynti alkaa tosissaan ensi viikolla. Huomisaamuna tulee pinta-alojen sekä lohkokirjanpidon tarkastaja. Mies lähti vetämään junnujen pesistreenejä. Kohta tulee yllätysvieraita kylään. Meillä on käynyt pienimuotoinen pyörremyrsky, johtuen etupäässä noista mansikan norsuista. Ruuaksi syötiin köyhiä ritareita.

Tänään on syksyn ensimmäinen päivä. Ihanaa!


Kuvissa mummin kukkamaan loppukesän loistoa ja serkkujen uusi hauvavauva.