Ohuenohut lumikerros kattaa maanpinnan. Valoistaa maisemaa ja mieltä. Varsinaista lämmikettä tarjoilee eilen suurkaupungista elikkäs Kuopiosta ostetut ihanat punaiset vinkkelit, suomeksi huopikkaat. Nämä jalassa viilettelen sitten talvipakkasilla rantasaunaan. Ihan sivuseikka on se, ettei meillä ole rantasaunaa eikä rantaakaan - ainakaan vielä.. Vähän tekis mieli tökkiä neulalla valkoisia sydämiä varsiin ja ommella ehkä polvekenauha reunaan, mutta ei kai upouusia kenkuleita voi heti alkaa kiusaamaan..
Tänään meillä tuoksuu pipari ja hyasintti. Pikku leipurimestarit tehtailivat monta pellillistä kuusia, sydämiä ja enkelinpäitä. Olohuoneen puolella ensimmäinen tasetti on auennut ja amarylliksen toinenkin varsi on avannut nuppunsa. Suurena yllätyksenä sain tänään Mieheltä, joka siis ei koskaan tuo kukkia, uuden amarylliksen!
Joulukalenterista on jo puolet syöty, ja suurin osa "pakollisista" hommista tuntuu olevan hanskassa. Kortit ja paketit on lähetetty matkaan, lasten lahjat melkein kaikki kääritty. Nyt on aika keskittyä ruokiin ja joulutunnelman luomiseen. Ja joulupukin metsästykseen..
4 kommenttia:
Oi miten ihana kuva ja kengät! Minä olen haaveillut huopikkaista niin kauan kuin muistan, enkä vieläkään omista sellaisia. Ehkä vielä joskus.
Hyvää talvenaikaa ja joulun odotusta, teillä on aikataulut mallillaan. Itse en juurikaan joulua valmista, menen äidille sitten.
Aivan ihanat punaiset huopikkaat!
Pikkutyttönä mullakin oli tuollaiset, mutta jalka on kasvanut:)
Mukavat kuvat sinulla. Huopikaskelejä saisi olla enemmän, on ne niin suomalaiset kengät!
Kiitos ystävät! Suosittelen erittäin lämpimästi vinkkeleiden hankkimista! On ne vaan ihanat!
Lähetä kommentti