Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Noin kolmen viikon kokeilu


Noin kolme viikkoa sitten mässyttäessäni samalle päivälle ties kuinka monetta palaa suklaata (tummaa kuitenkin!) yhtäkkiä päässä naksahti. Otin kynän käteen ja kirjasin ylös tarkat päivämäärät, sekä ainekset mitä en tuona aikana enää (ainakaan joka päivä) syö: lisätty sokeri, leipä, vehnä, tehotuotettu liha, maitotuotteet (paitsi voi), höpöruoka. Lipsuminen on ollut ihan sallittua, mutta yllättäen sitä ei ole edes paljoa tapahtunut. Tämä muutos on muhinut mielessä jo pitkään, tässä kun parina kesänä olen kokannut vegaaneille ja välillä on ollut gluteenitonta ja maidotonta syöjää. Jotenkin mä vaan luulin (hah!) että itselle olis jotenkin ylivoimaista se, ettei vois vaan mennä jääkapille napsimaan juustoa tai mitä millonkin. Nyt olen oppinut kuulostelemaan minkälaista ruokaa keho pyytää, eikä se ole monestikaan pyytänyt mitään turhaa. Ja nyt kun tämä koeaika on ohi, niin aion toki jatkaa samaa rataa silleen järkevissä rajoissa. Sillä kohtahan on kesä ja kaikki omat tuoreet saatavilla suoraan pellosta, mikäs sen parempaa.

3 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Pystyispä tuohon... Mun keho huutaa vaan suklaata suklaan perään. En pääse siitä irti sitten millään... olkoonkin, että on tummaa ja "terveellistä", mutta kyllä se silti on huono energianlähde, etenkin kun se loppu tulee sitten lähinnä leivästä... Mun päässä ei vaan ole naksahtanut mitenkään päin se, että haluaisin kasviksia, siis edes vaikka olenkin vegaani... ajatus jostain salaatin syömisestä on melkeinpä vähän että "yök".

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Hieno juttu, onnittelut!

Vianna kirjoitti...

Kiitti!

Onkohan se sitten mieli vai keho kumpi suklaan perään huutaa? Mä taas söisin vaikka kuinka kaikkee tuoretta, mikä onkin tosi helppoo näin keskellä talvee.. On vaan ulkomaisia vaihtoehtoja, tosi vähän mitään luomua, tai sitten pakasteita eikä luomua nekään.. Ja sit tietty noi eineet, härkikset ja nyhtökaurat, voi ku voiskin syödä kaiken vaan suoraan pellosta.