Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Tahdotko?

"Anna minun olla. Älä kysele, äläkä yritä tulla lähelleni. En kestä katsettasikaan, enkä oikeastaan siedä katsella sinua. Sama profiili, mutta tänään kuin vieraan. Kuka olet? Miten tämä on mahdollista kauniin iki-rakkautemme jälkeen? Mistä tämä oikeastaan alkoi? Oltiin tuttujen luona istumassa iltaa. Olit hurjan innostunut ja iloinen, vitseillesi naurettiin. Minua ei innostanut mikään. Olisin halunnut olla kanssasi kahden, puhua rauhassa ajatuksistani, suunnitella tulevaisuutta, kuulla, mitä sinä ajattelet.

Miksi emme voi kohdata enää samalla tavalla kuin ennen? Mikset jaksa jutella kanssani elämästä, arvoista, tunteista? Etkö halua enää kuulla? Onko sanomalehti todellakin kiinnostavampi kuin minä? Kylässä tunnut osaavan keskustella vallan mainiosti autoista, politiikasta, urheilusta... Minä olen kai voitettu kanta, saavutus, jonka eteen ei kannata enää satsata? Tajuatko, miten yksinäinen olen sinun lähelläsi? Kuuletko, kun nousen yöllä itkemään? Toivon, että tulisit huolissasi oven taakse, tulisit etsimään minua. Ottaisit minut tosissasi, välittäisit. Mutta sinä et tule, nukut vain sikeästi. Tänään yritit tulla lähelleni, kosketit varovasti. Ei onnistu. Teeskentelyä en voi sietää. Et voi saada minua, ellet halua myös tietää, kuka minä olen. Kosketa ensin sisintäni, sen jälkeen voisin antaa koskettaa ruumistanikin.

Yhteys tuntuu olevan poikki, enkä osaa rakentaa siltaa luoksesi. Olen niin yksin, kun olemme kaksin. Älä tule lähelleni nyt - mutta pyydän hartaasti, ettet menisi kauaskaan. Tarvitsen sinua niin kipeästi ja kaikesta huolimatta uskon rakkauden voittoon tulevina päivinä."

Maija ja Hannu Nyman - Tahdon



3 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Olipas osuvaa tekstiä juuri tähän ajankohtaan...

Ninnu kirjoitti...

Sen kun jokainen aina muistaisi... ettei toista saa pitää itsestäänselvyytenä.

Vianna kirjoitti...

Tää on varmaan jotain tämmöstä keski-ikäistyvien mummojen kriiseilyä..

Niin, pitää yruttää muistaa kuinka tärkeitä ne lähelläolevat on ♥