Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Ihaninta kesässä







Näillä helteillä on ihanaa kun on oma lampi ihan rannassa! Lapsi jo tässä viime kuun puolella mankui uimaan, mutta en vielä päästänyt. Lampeen tulee vesi lähteistä, on siis meleko kylymää. Tai niin luulin, kunnes tänään käytiin ensin aamulla lenkillä metsässä kokeilemassa vettä vähän varpaankärjellä, ja vihdoin iltapäivällä tuntien pihallahuhkimisen jälkeen pulahdettiin uimaan. Voi sitä tunnetta! Uiminen on niiiin ihanaa! Ja ihanaa on kun on kokonainen lampi ihan omassa käytössä, ei ruuhkaa rannalla, eikä ollut juurikaan ötököitäkään. Eikä tarvi pakkautua helteessä hikiseen autoon ja ajaa pöliseviä hiekkateitä rantaan ja sitten uinnin jälkeen istua märällä penkillä kotiin asti. Oijoijoi! Kävinköhän ollenkaan uimassa viime kesänä, en muista, mutta tänä kesänä aion uida joka päivä, ainakin melkein. Vaikka kyllä se vesi oli kuitenkin melko kylmää paikoitellen, meinas melkein henki salpautua, mutta välillä taas oikein lämmintä. Mukaan uimaan Lapsi sai houkuteltua mun lisäksi Miehen. Neitikin olisi varmasti lähtenyt mukaan jos olisi ollut kotona. Ja jotta saataisiin nuo kaksi isompaa jätkääkin pulikoimaan, ollaan suunniteltu vesitrampoliinin hankkimista! Ja jonkunlainen soutuvenekin olisi ihana, tai kanootti, tai edes joku vedessä lipuva härveli..

3 kommenttia:

Tillariina kirjoitti...

Monet aikuiset menettävät kai tuon uimisen ilon luonnonvesissä. Itselläni on varmaan jo 12 vuotta viime kerrasta. :)

Mukavia kesäpäiviä!

Marianne N kirjoitti...

Ihania tunnelmi. Omat juuret on maalla, ja kesät on kuljettu pellon pientareita tutkimassa :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea on oma ranta ja yksityislampi. :) Pulahdus virkistää kummasti, kun on päivän raatanut pellolla. Mukavia vesileikkejä, tramppa kuulostaa kivalta! t. Katri