Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Taas on jotain tekeillä..


Me ollaan ehdottomasti kahden tiskialtaan porukkaa, ei tultais millään toimeen yhdellä altaalla. Olin katellut  Ikean posliinista tupla-allasta vähän sillä silmällä, ja yhtenä elokuisena päivänä kävästiin Ikeassa ja nähtiin se livenä. Ai miten ihana ja iso! Ei kuitenkaan heti heitetty sitä ostoskärryyn, koska sehän ois vaan joutunut lojumaan keittiön nurkassa potkittavana ties kuinka kauan. Haetaan sitten kun tiskipöytäremppa on altaan asennusta vaille valmista. Joo. Eipä ehditty edes kassojen ohi, kun Mies bongasi löytönurkasta esittelykappaleena olleen tupla-altaan 40% alennuksella. Siinä vaiheessa ei mietitty kahta kertaa otetaanko se nurkkaan potkittavaksi vai ei.. Ja kas, nyt se on jo saatu asennettua paikoilleen.


Pitkän mietinnän jälkeen todettin ettei meille millään käy massiivipuutasot tiskialtaan viereen, nyyh. Hakusessa oli siis vaalea laminaattitaso, jota tarvittiin altaan toiselle puolelle noin 50 cm:n pätkä, ja toiselle puolelle 60 cm. Käytiin paikallisessa keittiökaappitehtaassa pällistelemässä vaihtoehtoja, ainoa suunnilleen oikean värinen ja sävyinen taso olisi ollut vaalea pähkinä. Mutta: ähkinäpähkinätasonpätkille olisi tullut hintaa satakaheksankymppiä plus neljän viiva kuuden viikon toimitusaika.. Taas kerran päädyttiin selailemaan Ikean kuvastoa. Sieltäpä löytyi vaalean tammen värinen, edullinen laminaattitaso. Seuraavalla Kuopionreissulla taas Ikeaan, ja taso kyytiin ihan sokkona. Ei käyty edes yläkerrassa katsomassa miltä väri oikeasti näyttää, napattiin vaan laatikko kyytiin ja kassalle. Kotona kurkattiin väriä, hyvältä näytti, ja ei kun leikkaamaan sopivia paloja. Hyvin istuu tasot ja allas, ehkä hieman säätöä vielä tehdään ja sitten silikonit nurkkiin ja se on siinä.


Hieno maalaistiskiallas tarvitsee tietysti arvoisensa hanan. Yllättäen sekin löytyi sieltä samaisesta sinikeltaisesta, joten meillä on nyt pätkä aitoa Ikea -keittiötä. Ensin suunnittelin altaan kaveriksi yhtä vähän erilaista, rosterista hanaa, mutta kun tuli nämä uutuudet niin en kyllä hetkeäkään miettinyt kumpi on se oikea. "Uusien" keittiökaappien mustat vetimet on ihan selvästi tämän hanan serkkuja, ja nyt pääsivät koko suku meidän keittiöön. Mies sanoo että näyttää enemmänkin pyykinpesu- kuin tiskialtaalta, mutta minä sanon että on ihananihanaihana, ja näyttää ainakin miljoona kertaa paremmalta kuin se entinen terästiskiallashässäkkä. Vielä täytyy allaskaappiin ovien tilalle keksiä jotain muuta, ja kummasti nyt tökkää silmään tuo ruma välitilan lamppu.. Ja tiskikone täytyy siirtää takaisin paikoilleen, ostettiin sille nyt viimein sellainen vuotosuoja(!!), niin nähdään jos se pissii alleen. Joten ei tämä vielä valmis ole, mutta pikkuhiljaa siihen suuntaan :o)

4 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Täälläkin yksi kahden altaan koulukuntaa oleva ja just tuo Ikean allas. Saanko kysyä miksi ette laittaneet altaan viereen massiivipuutasoa? Meillä on eikä ole kuin hyvää sanottavaa. Ei ole mennyt miksikään, vahasin kyllä kunnolla ja nyt se vahaus pitäisikin jo uusia.

Tuo Ikean uusi hana on ihana!

Heli kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus!! Meillä on ensi kesänä toivon mukaan ohjelmassa keittiöhommia ja mua niin mietityttää tuo allas-asia. Kaksi allasta mäkin haluan, mutta olen miettinyt miten tuo keraaminen allas mahtaa kestää.. tuleeko siihen jäljet/halkeaako, jos jotain siihen kopsahtaa?? Nättihän se kyllä tosiaankin on ja mäkin tahtoisin sen saman. Hana ja tasotkin on tosi kivat.

Kerrohan siis kuulumisia ja käyttökokemuksia sitten jonkun ajan kuluttua, jookos?

Vianna kirjoitti...

Katja: Me ei olla mitään supersiistejä immeisiä, joten tiskipöydällä saattaa välillä lillua jos vaikka mitä, joten ei uskalleta uhrata massiivipuuta sellaiseen. Eihän laminaattikaan toki mitä vaan kestä, mutta ehkä kuitenkin enemmän lipsumista.. Vaikka nyt olen kyllä esimerkillisesti huolehtinut tasojen ja altaan siisteydestä, vielä.

Heli: Samasta syystä mietin pitkään käykö meille posliiniallas. Mutta kun se on niin hieno niin pakkohan sen on käydä.. Astiat tulee laitettua altaaseen ylivarovaisesti, ettei vaan jää mitään jälkiä, vielä. Eniten pelottaa pohjaanpalaneiden kattiloiden jynssäyspesu, siinä pitää muistaa varoa ettei kattila hankaudu allasta vasten.. Ai niin, pikkusen on ikävä Helinää, vaikka ymmärrän toki ratkaisusi :o)

Anonyymi kirjoitti...

Wau, hyvältä näyttää. -Mie vaan