Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Äiti pääsi lomalle


Lapset hihkuivat kaikki mielissään kun kuulivat että iskä suunnitelee mökillelähtöä. "Mökki" on pieni, sähkötön erämaakämppä kirkasvetisen järven rannalla, meiltä muutamasata kilometriä pohjoiseen. Siellä viihtyy niin Mies kuin lapsetkin, sekä isokoira tietysti. Yleensä mökillä käydään vain kerran kesässä jos sitäkään, ja perillä viivytään korkeintaan kaksi yötä. Siellä ei ole edes jääkaappia, pieni kaasuhella sen sijaan löytyy. Sen kokonaisen mökkeilypäivän aikana käydään yleensä lähikaupungissa. Matkaa kaupunkiin on nelisenkymmentä kilometriä, mikä ennen tuntui pitkältä, mutta nyt kun kotoakin on lähimpään kaupunkiin sama matka, niin tuntuu että sehän on melko lähellä eikä yhtään hullu ajatus käydä siellä ruokaostoksilla.

Vaikka Mies alkuun väitti ettei voi pärjätä neljän muksun kanssa reissussa, niin siinä vaan kävi että eilisiltana myöhään pihasta lähti auto kyydissään Mies, neljä lasta ja koira. Perässä niillä on kärry, sillä samalla reissulla käyvät jo vähän muuttamassa Vielä-Isomman tavaroita uuteen kotiin.. Lähtee opiskelemaan Ouluun asti, vanhojen tuttujen luo.. Koulu alkaa jo parin viikon päästä.

Minä sitten jäin kotiin hoitamaan viittä tällaista..


..tätä..


..sekä kanoja, peltoja, kasvimaata, kasvihuonetta, kotia ja ehkä itseänikin. Aivan outo, ennenkokematon tilanne, olla nyt yksin kotona monta päivää, ehkä jopa viisi.. Huomenna kerron miten äitin ensimmäinen lomapäivä on sujunut.

3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Nauti, nauti!!! Minullakin koittaa ma-to sama tilanne, miesväki lähtee leirille. Aion uurtaa puutarhassa oikein urakalla.

inkku kirjoitti...

Ompas sulla mukavat oltavat kotona. Nauti oikeen kunnolla!! Minä en tiiä millon olen yksin kotona ollut.... Yksin oloa kyllä kaipaan välillä, eniten kaipaan hiljaisuutta. En tiiä vaan miten selviäisin yksin pari päivää :)

Vianna kirjoitti...

Kiitos, ystävät! Yritän myöskin nauttia tästä poikkeustilasta, vaikka voi olla että ikävä jossain välissä iskee..