Keväthuuhaapuuhaa

Pitkään olen pähkäillyt mitä pihan ison hopeapajun kanssa tekisin. Lopulta päätin että kolme isoa oksaa saa lähteä. Mies kävi pudottamassa ensimmäisen. Tulipa paljon risua ja roskaa :o/ Mutta eipä hätää, sillä risut muotoituivat amppeleiksi ja suureksi kukkapurkiksi. Loput silputtiin hakkeeksi, kalikat polttopuiksi. Hopeapajun lehtiä sen sijaan näyttää lumen alta paljastuva maailma olevan täynnä, eikä ne yhden oksan hävittämisellä taida loppuakaan..

Neiti luki kirjan fengshuiaamisesta. Ja seuraavassa hetkessä päätti että hän on työnjohtaja, tässä olisi teille viisi laatikkoa, alkakaapa raivaamaan tavaroita.. Saatiin yksi tosi paha romunkeruunurkka tyhjennettyä, Mies asensi kattoon uudet valot, ja kylläpä olo keveni kummasti! Nyt vaan täytyy uudelleensijoittaa ne kaikki tavaravuoret mitkä nurkasta lähti pois..

Kanalassa melkein tyhjä kaura-astia on osoittautunut hyväksi hiirenloukuksi. Hiiriä pääsee kyllä sisään muttei ulos. Kolmen päivän saldo on kahdeksan elävää hiirtä. Ja sitä ei kerrota mitä hiirille sen jälkeen tapahtuu.. Sen verran voin paljastaa, että asiaan liittyy tyytyväisiä kissapetoja.

Terassilta on lähes metrin hanki lapioitu pois. Useampi päivä siihen meni, apulaiset hommassa vaihtui tiheään. Hanki terassin vieressä on vielä komea ja korkea. Grilli on nostettu jo paikalleen, viikonlopuksi on tilattu grillausilmoja.

Huomattiin tiessä taas ihmisenmentävä reikä. Lumet on sulaneet niin vauhdilla että veivät osan tiestä mennessään. Samanlainen, vähän pienempi reikä oli viime keväänä, mutta ei sentään näin aikaisin. Vielä ei ole hiekkakasa paljastunut lumen alta että voisi paikka-aineella reiän täyttää. Joten reiästä töröttä keppi, ja autolla mahtuu just ja just ajamaan kepin ohi jos on oikein taitava. Talon edustan litsis lätsis lätäköistä on myös kaiveltu puroja alamäkeen. Vaikka eihän tuo piha kuivu kun koko ajan sataa uutta vettä..