Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Kukoista!, osa 1

Teksti kaivettu koneen kätköistä, joskus aikoinaan kopioitu muistaakseni Voi hyvin -lehden nettisivuilta.


Sano kyllä elämälle

Rakkaus on luonnollinen olotilamme. Kelpaamme elämälle juuri sellaisina kuin olemme. Mitään ei tarvitse lisätä eikä ottaa pois. Meissä on jo kaikki tarpeellinen, kunhan vaan saamme kosketuksen sisimpäämme; sieluun, ytimeen, armoon.

Paras tapa pitää huolta sielusta on siirtyä pois sen tieltä ja sanoa kyllä elämälle. Voimme antaa myötä- ja vastoinkäymisten tulla ja mennä, sallia elämän tapahtua. On kevyempi elää, kun antaa oman itsen ja muiden ihmisten olla kaikessa rauhassa oma itsensä. Elämä tuntuu tuoreemmalta ja hauskemmalta, kun lopettaa vääntäytymisen muottiin tai kaavaan ja antaa elämän moninaisten luovien yllykkeiden kulkea oman itsen ja elämän lävitse.

Toki oman elämän maaperää on hyvä lannoittaa ravitsevilla luontokokemuksilla, viisailla kirjoilla, vaihtelulla, antoisilla ihmissuhteilla, herkullisella luomuruualla ja kaikella sellaisella, mistä sielu pitää. Joskus on syytä ottaa hara käteen ja kitkeä tai harventaa liian täyttä kukkamaata: silloin, kun alkaa olla liian paljon tekemistä ja menemistä, eikä sielu enää meinaa pysyä vauhdissa mukana. Elämän puutarhassa on toisinaan myös hyvä harjoittaa luonnonmukaista tuholaistorjuntaa, jos jokin asia tai ihmissuhde uhkaa viedä ilon elämästä. Silloin on sanottava: "Kiitos ei, nyt riittää."

Rakasta! Voit rakastua poutapilviin, kissankelloihin, oraviin, vanhoihin rouviin, nuoriin miehiin, kauniisiin auringonlaskuihin ja sateisiin päiviin. Sinun ei tarvitse etsiä rakkautta, elät sitä päivittäin, ja jokainen tapaamasi ihminen on juuri sopiva.

* * *

Iloa viikkoosi!

2 kommenttia:

Pellon pientareella kirjoitti...

Voi, ihana teksti! Tämä oli hyvä juuri tähän hetkeen. Kiitos.

pioni kirjoitti...

Hyvä kirjoitus!
Mukavaa alkanutta viikkoa sinullekin!