Retkiä

Tallilla. Minulla on kuulemma ongelmahevonen. On valloittanut kaikkien kaksi- ja nelijalkaisten sydämet. Ongelmallista tästä olisi luopua, niin tallinpitäjä sanoi.


"Meidän" pojat.


Koko issikkalauma. Kaunis näky.


Kotona retkeiltiin pihassa. Evästauko pidettiin maitolaiturilla.


Leikkipuisto lepikossa. Kaatuneita puunrunkoja ja kiipeilykiviä.


Uskollinen ystävä. Aina mukana.

Viikon varrelta

Tällä viikolla olen ulkoillut. Paljon. Tuulessa ja tyynessä. Auringonpaisteessa. Kasvoille on piirtynyt jo aurinkolasien rajat.

Aamuisin olen kuljeskellut Koiran kanssa pelloilla kuuntelemassa lintujen korviahuumaavaa aamukonserttia. Harmi kun en tunnista lintujen ääniä, mutta sen tiedän että laulajia lähimetsässä on paljon. Ja niillä on paljon asiaa. Täytyy varmaan opetella tunnistamaan erilaisia lurituksia. Mustarastaan olen nähnyt parina päivänä hyppelevän pihassa. Tänään yli lensi jättimäinen hanhi (kanadanhanhi?). Laulava lintukoira bongasi kanalinnun (pyy, teeri?) kuusen latvasta, ja kohta niitä lähti lentoon kokonainen parvi. Tikka nakutteli aamulla kelossa.

Lasten kanssa ollaan ulkoiltu päivisin, tehty lissää kessää ja nautittu kärpästen surinasta eteläseinällä. Olen mittaillut pihaa, tehnyt suunnitelmia tulevia kesiä varten. Ja kuivattanut pyykkiä ulkona. Miehen kanssa ollaan nautittu lämpimistä illoista ulkona. Touhuttu kaikkea pientä, kuten siivoiltu autotallia. Käyty kävelyllä ja ihasteltu auringonlaskuja..


Sisällä ollaan nautittu auringonvalosta ja lämmöstä. Vähän mietitty lattiaremppaa. Kurjaa kun lapset saa keittiössä juostessa tikkuja jalkapohjiin. Pölyä ja karvaa on lakaistu nurkista pois taas oikein kunnolla. Kunpa joku innostuisi tarttumaan ikkunanpesu-urakkaankin.. Ei se pakoilemalla valmistu, joten on varmaan pakko kohta antaa periksi.



Pääsin jo upottamaan kädet kyynärpäitä myöten multaan. Sisällä, kun ulkona on vielä lunta ja maa jäässä. Olen iloinnut mullasta pilkistävistä vihreistä lehdistä, koulinut taimia, järjestellyt ruukkuja ja ihmetellyt taas kaikkea tätä. Kuinka niin pienestä voi kasvaa jotain suurta. Myös kissat innostuivat puutarhuroimaan..

Harjoituskappaleita

Tehtiin Neitin kanssa parit korut. Neiti valitsi donitsiin sopivat helmet meidän hyvinhyvin pienestä helmivarastosta. Seassa on myös muutama ametisti. Ne on niin kauniita! Valmistus jäikin melkein kokonaan meikäläiselle. Pujottelemiseen saisi olla vähän sujuvammat sormet. Onneksi Neiti malttoi avustaa solmujen tekemisessä, se oli melkosen vaikeaa.. En siltikään yhtään ihmettelisi vaikka joku kaunis päivä jokin solmuista pettäisi ja helmet pomppisivat pitkin poikin..


Vihreään viritelmään on kasattu muutama yhteensopiva (?) helmi. Siitä löytyy granaattikin! Ja näitä ihanaisia vihreitä siruhelmiä. Opettelin virkkaamaan hopealankaa ja helmiä sekaan. Ainakin oli huomattavasti helpompi päätellä langat pitävästi.. Ei muuta kuin lisää harjoittelua.


Vartavasten purkkeihin kylvetyt omenansiemenet ei ole itäneet. Sen sijaan kummastelin sitruunapuiden juurelta nousevia taimia. Pieninkin huomasi ne: " Jaaha, mun omenapuut on syntyny. Mutta missä se kolmas on?" Oli niin kärsimätön että pisteli osan Royal Galasta kaivamistaan siemenistä sitruunapuun juurelle.. Pitihän ne vauvat sieltä pelastaa omiin purkkeihin.

Sunnuntaikävelyllä

Kuntojumppaa tuulessa ja tuiverruksessa. Kierrettiin kaikki pellot ja vähän metsiäkin. Välillä upottiin hankeen. Lunta on paikoitellen vielä polviin asti!

Naisten töitä

Tänään ollaan vietetty hauskaa päivää. Perjantai on koululaisilla lyhyt päivä. Pienten poikien kanssa järjesteltiin poikien huone kuntoon. Pysyy siistinä ehkä hetken. Nuoriso ahersi omien huoneidensa kimpussa. Neiti innostui vihdoin raivaamaan huoneestaan kaiken ylimääräisen pois. Tuli tooosi ihana, siisti ja iso huone. Nyt vaan täytyy löytää sijoituspaikka kaikelle sille ylimääräiselle.. Pojatkin innostui majailemaan Neitin "uudessa" huoneessa niin että peitto meni ihan ruttuun.


Kotitöiden kiintiö tulikin tältä päivältä jo aikaisin täyteen. Sain vihdoin Miehen irroittamaan makuuhuoneesta sen lattialistan joka haittasi kolme kuukautta sitten aloitetun seinänmaalauksen etenemistä. Joten muutama hetki vierähti maalisutin jatkeena. Seinä näyttää huikean valkoiselta, vaikka tarvitseekin vielä toisen maalikerroksen. Ilta-auringon valossa seinä näyttää vienosti punertavalta, kuitenkin paaljon valkoisemmalta kuin ennen. Oli alunperin samanvärinen kuin lattia ja hirret - kaikki samaa puunväriä läpi koko talon.. Nyt - kuten ennenkin - alkoi huvittamaan laittaa lisää valkoista maalia seiniin, oviin, ikkunoihin..

Leppoisaa viikonloppua!

Tehhään kessää

Oi! Meillä paistaa aurinko! Kovasti on tehnytkin töitä, talon etelänurkalla näyttää jo hieman keväiseltä. Vähän jo tartuin haravaankin ja varovasti rapsuttelin syksyn lehtiä kevään tieltä pois.


Ollaan jo vähän malttamattomia lumien sulamisen suhteen. Aurinko tarvii selvästikin apua..


Kas nääin lentää jäämurkaleet. Melko haperoa jäätä, meni ihan pikkuriikkisiksi murusiksi.


Talon pohjoispuolella, pääoven edessä on vielä paksu ja liukas kerros jäätä. Kaiveltiin aluksi kiviä vähän esiin..


.. Ja kun Vähän-Isompi tuli koulusta kaiveltiin liikuntaseikkailun rastinkeruun innoittamana vielä lisää kevättä näkyviin.


Siitä tulikin monta rastia. Jääkakku oli paksu, mutta onneksi on painava äiti joka sai kävelemällä jään säröilemään.. Uudet Batman -kumpparit pääsi toimittamaan mittatikun virkaa.

Tuliaisia

Sukulaistätien asuttamassa kerrostalossa alkaa putkiremontti. Remonttifirma ilmoitti viime torstaina, että kellarikopperot täytyy olla tyhjennetty tiistaihin 14.4. klo 7.00 mennessä. Ja monikohan talon asukas on iloisena lähtenyt pääsiäisloman viettoon. Tai ollut jo lomareissussa kun ilmoitus on tullut.. Mieskin joutui sitten pääsiäis"lomalla" kellarintyhjennystalkoisiin.

Toi vähän tuliaisia.. Ihania erivärisiä patenttikorkkipulloja 8 kpl. Yksi vaaleanturkoosi tosin sai särön kuljetuksessa, nyyh. Juuri se jonka korkissa lukee Hartwall. Pulloissa on vielä sisältökin mukana, sokeroitua mustaherukkamehua..


Vanhimmat on vuodelta 1961. Museotavaraa.. Voi olla että joudun kaatamaan mehut pois..


Isotäti (92 vuotta) antoi palkaksi kellarintyhjennyksestä kaksi Arabian voipyttyä.


Sekä tällaisen karhupurkin. Näitä meillä on jo ennestään yksi, pelastettu isovanhempien mökiltä muutama vuosi sitten.


Tänään ollaan vietetty oikein leppoisaa "pääsiäiskukon munapäivää". Kohta aletaan valmistelemaan villasukkaa (lammasta) ruuaksi, ja ohjelmassa on vielä piiitkä lenkki koiran kanssa tuolla harmaassa ulkoilmassa.

Kevättä kohti ja silleen. Jospa joku päivä aurinko näyttäytyisi meillekin.