Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

torstai 29. maaliskuuta 2018

Parasta just nyt


Aurinko joka lämmittää ja sulattaa lumia. Juu, sitä sataa välillä lisää, mutta ihan selvästi näyttää olevan vähenemään päin. Mikä voima tuolla auringolla onkaan! Lämpö tuntuu luissa ja ytimissä asti, sekä ikkunan läpi että ihan pihalla nautittuna.


Eilen oli eka päivä etten ehtinyt ollenkaan kiivetä liinalle rimpuilemaan. Muuten liina on kovassa käytössä: lapset ja varsinki lapsenlapsi tykkää ("mummu saanko tulla teille ku siellä on se violetti jonka sisälle voi mennä"), ja mullon käynyt jo pari harjoitusoppilasta ja lisääkin tulee. Kaikki on tykänneet tosi kovasti. Joogafilosofian tehtävätkin edistyy hitaasti mutta varmasti.. Palautus vasta ens viikolla, hyvinhän tässä on aikaa viilailla vastaukset valmiiksi.


Sanoinko että lunta on? Se on ihan kiva ennen rapakelejä, mutta kyllä semmonen pieni keväthyrinä on jo tuolla sisuksissa aistittavissa. Pääsiäisen pikku hengähdystauko tulee tarpeeseen, aamut on tulleet tällä viikolla vähän liian aikaisin.. Kohta on täysikuu, tiedossa hurjaa energialatausta, ja sieltä se kevätkin pikkuhiljaa paljastaa maan ja saa taas hortonomit hyrräämään ihan täysillä. Ihania päiviä!

2 kommenttia:

Tillariina K. kirjoitti...

Meillä on niin kova hanki pihalla, että kissakin oli ollut ihmeissään päivällä kävelyllä, että se kantaa! Ne plussakelit ovat vielä ainakin jääneet tulematta, mutta odotellaan...

Vianna kirjoitti...

Hih! Meillä kyllä uppoo kissat hankeen mahaa myöten eikä ne oikein tykkää.. Ehkä ne henkikelitkin vielä tulee, ois kyllä ihana päästä viilettämään pitkin peltoja!