Vaikka kevättyöt onkin jääneet tosi myöhään, niin kaikki on sujunut loistavasti nyt kun on päästy tositoimiin. (Melkein) kaikki kyntövuorossa olleet pellot on kynnetty neljässä päivässä, ja osa jo karhittukin. Loput muutamakymmenen aaria on kyntämättä koska: 1) kukaan ei halua ostaa luomurehupaaleja pois pellon reunalta, 2) kivi, joka sai nimen "norsu" tarvitsee kaivinkoneen avustusta, ja 3) osa mansikkapenkeistä pitää hävittää = kaivaa muovit ylös. Mutta muuten kaikki kynnöt on tehty, ja aura on edelleen ehjä, samoin traktori. Hiphei! (Mutta vielä riittää kivienkeruuta moneksi päiväksi ennenkuin päästään viljaa kylvämään..)
Lähes kaikki suuren mittakaavan juureksetkin on jo kylvetty: palsternakat, porkkanat, ja punajuuret. Pellon puolelle laitetaan vielä naurista ja sipulia, sekä tietysti perunat. Valkosipulit on istutettu jo syksyllä, hyvin ovat lähteneet kasvuun. Kasvimaalle tulee sitten enemmän lajivalikoimaa, kunhan sen saa ensin muokattua kylvökuntoon. Ikkunalaudalla maahanpääsyä odottelee avomaankurkun-, kurpitsan- ja tomaatintaimet, pihalla lehti- ja kyssäkaalet. Vielä siemeninä herneet, pavut, ja muutamat muut. Tänä kesänä meillä syödään lähiruokaa!
3 kommenttia:
Se kun saa kylvöjä eteenpäin on sellainen hetki kun tuntee alkukantaista onnea. Me selvitään seuraavasta talvesta! Me saadaan ruokaa!
Ensimmäinen sato eli kivenkeruu kuuluu aina vain kevääseen. Loppuvatkohan ne koskaan, vaikka nykyään voidaan käyttää koneitakin apuna?
Ollaan jo voiton puolella! Paitsi ne kivet..
Lähetä kommentti