Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Viisi vanhaa rakennusta


Yritin käydä kuvailemassa vaihteeksi jotain muutakin kuin kukkia. Eikö näytäkin siltä? Hoksasin että olenkin onnistunut kuvaamaan rakennuksia meidän tontilta :o)

Eka kuvassa on meidän navetta, tuleva muutoskohde sekin. Käydään sen kimppuun ihan heti kun peltotyöt on tehty (eihän tässä jonossa olekaan kuin heinätyöt, mansikanpoiminta, syysrukiin kylvö ja potunnosto..), ehkä vähän huilataan ensin ja sitten tyhjennetään koko tönö ja vähän puretaan ja sitten rakennetaan uusiksi. Ihan helppo homma.

Mansikkapellon laidalla nököttää vanha savusauna. Ikinä milloinkaan me ei olla sitä lämmitetty, eikä varmaan tulla lämmittämäänkään. Jonkinlainen mansikanpoiminnan taukotupa siitä olisi voinut tulla, mutta kun se on niin pieni ja nokinen niin on jäänyt ajatuksen asteelle sekin.



Ikivanha kolmeovinen hirsiaitta. Toisessa päässä on teline vellikellolle, itse kello lähti entisten asukkien matkaan eikä korvaavaa ole vielä tullut vastaan. Takaosassa on koko aitan mittainen halkoliiteri puolitäynnä lahoja polttopuita. Ja aika laho on itse aittakin, on painunut jo aika syvälle maahan. Onneksi on päällä hyvä peltikatto, sen ansiosta pysyy pystyssä vielä pitkään.

Iki-ihana leikkimökki, meidän kesämökki, kesävierashuone, kesäjuhlienpitopaikka ja paljon muuta. Vielä suht hyvässä kunnossa, vaikka kaipaisi vähän nostamista jo tämäkin ennen kuin painuu maan uumeniin. Kuisti on aika laho, mutta niin kauan kuin ei ole vaarana että katto tippuu niskaan kaikki kesän synttäreiden ja muiden pihajuhlien tarjoilut löytyy täältä.



Ja sitten se tönö jossa on jo melkein vaarana että katto tippuu niskaan. Tai ainakin jonkun jalka on jo mennyt lattiasta läpi.. Tilan wanhan päärakennuksen, Kopolan, wanha pirtti. Ihan on lahot hirret jo maata vasten, tiesuolapurkkien kansista tehty katto on vuotanut jo varmaan vuosia joten lahoja hirsiä on ylempänäkin. Säilyttämistä olisi pitänyt miettiä jo aikoinaan kun talo on sahattu kahtia ja toinen puoli purettu, nyt tätä ei enää taida voida kokonaan pelastaa, mutta jos edes osan hirsistä saisi pelastettua uusiokäyttöön niin olisihan sekin jo jotain. Joten: puretaan sitten joskus kun on ylimääräistä aikaa.

Ei kommentteja: