Ihanat päivät

Yhden naisen pihatalkoot: haravoimista, kasvimaan kääntämistä, roskien keräämistä, omenapuiden leikkaamista, kompostin tyhjentämistä ja täyttämistä, talvikamppeiden kantamista varastoon (ennätys, ei vielä edes toukokuu ja meillä ei ole pihalla enää yhtään potkuria, pulkkaa eikä suksea!). Kolmena päivänä pääsin luistelemaan kokonaan ruuanlaitosta, ihana tuo mies kun kokkaa ja antaa vaimon olla ihan pihalla.

Kukkien bongaamista: lumikellot, talventähdet, krookukset, posliinihyasintit. Ihan kohta skillat ja sinivuokot. Kameraan uusia osia, ja sen myötä kuvaamisen opettelua - taas. Jopa pieni kuvausretki joelle, eikä sieltä yhtään julkaisukelpoista kuvaa..

Nautiskelua: yhdessäoloa, sulkapalloa, t-paitakelejä, kasvojen kääntämistä aurinkoon, lämpöä, linnunlaulua, "onkimista" omalla "lammella". Meillä onkin keväisin rantatontti, kun sulamisvedet pelloilta kertyy tien mutkaan isoksi lammikoksi, siinä pojat harjoittelee virvelinheittoa.

Vähän seurustelua: tuttuja vieraita, kotimehua ja maailman parasta lammaspaistia. Pyhien jälkeen saapui vieras kaupunkilaisvieras valkoisessa paidassa ja kiiltonahkakengissä. Siivosinko? - en, leivoinko? - no en. Sen sijaan tongin kasvimaalla kädet kyynärpäitä myöten mullassa ja yltä päältä hiessä, pahoittelin sentään sotkua, keitin kahvit ja sulatin pakkasesta pullaa. Paljon vähemmän stressiä..

Ja nyt sitten ihanaa arkea..

Pääsiäistä

Pieni lomanen. Nyt on aikaa jatkaa alakerran ikiraivausprojektia, pestä kuraisia vaatteita, nauttia siitä luvatusta kevätauringosta ja olla ihan pihalla.

Pääsiäisen pääluku tulee olemaan viidestä kuuteen. Sen verran etukäteissuunnittelua olen jaksanut tehdä, että kermaa on ostettu ja suklaamunia. Ehtiihän sitä kauppaan lauantainakin. Koristeluja ei ole tehty juuri yhtään. Löysin yhden lapsen tekemän savikanan. Pajunkissaoksia on haettu pihalle kastelukannuun. Ohrat on vielä jyvinä, onneksi lapsi toi koulusta pienen purkillisen rairuohoa. Pääsiäiskukka-asetelma on tilattu. Ja se tärkein: tarpeeksi isot iloiset lautasliinat joihin kääräistään kukonpesät, ne on hankittu ajoissa.

Kaupan pääsiäiskorttivalikoimista ehdottomasti paras oli tämä. Veikeän kissan ja pupusen myötä:

Etenee

Uskottava se on, metrin hanki on lähes hävinnyt. Kohta ei enää huilailla, vaan paahdetaan täysillä ihan pihalla. Oikeestaan olen jo vähän tehnyt yhtä kukkapenkkiä ja kasvimaalle aitaa aloittanut ja myöskin kiviaitaa jo vähän suunnitellut tekeväni. Nyt odotellaan niitä pääsiäisen aurinkoisia lomailupäiviä että saadaan aikaan vaikka mitä.

Olen pitänyt kuvapäiväkirjaa kevään etenemisestä, tai lähinnä pihan sulamisesta. Kahdessa viikossa ehtii tapahtua vaikka kuinka paljon! Kuvat kuudennelta, kahdenneltatoista ja kahdeksanneltatoista päivältä. Ja auringonpaistekin vaan lisääntyy kuva kuvalta :o) Tänään on tosin harmaa päivä ja näyttää kylmältä, pitää lähteä pihalle testaamaan kuinka kylmä siellä oikeesti on.

Tänä aamuna kuulin taas Mieheltä ne kolme jo kovin tutuksi tullutta sanaa: ei tuu vettä. Onneksi vika oli pienenpieni, viime päivien kova tuuli oli heittänyt pumppukuopan päältä eristelevyt pois. Ne laitettiin takaisin paikoilleen ja jätettiin pakkasvahti sulattelemaan pumppua. Kun ehdittiin kuopalta keittiöön asti niin jo lirisi vettä hanasta. Huh!

Viikonlopun parhaat

* Pihapuuhastelu *

Nurin meni vanhoja risuisia syreenejä, jotka kasvoivat kulkureittien ja maiseman tiellä. Hopeapajusta pudotettiin iso oksa, vielä jäi vähän mietintään josko jo rojauttaisi koko puun nurin. Oksasilppuri alias puputin on raksuttanut ahkerasti, ja sitä hommaa vielä riittää. Auringonpuolella on päässyt harrastamaan pienimuotoista haravoimista ja uuden kukkapenkin kaivelua. Kasvimaalle pääsee ihan kohta.

* Poikien huoneiden siivous/uudelleenjärjestely *

Isoilta sisaruksilta peritty järjestys meni uusiksi, pojat sai nyt viimein omat huoneet, tosin äiti vähän auttoi päättämään mihin kohtaan mikäkin mööpeli sijoitetaan. Paljon tavaraa huoneista lähti pois, niille sijoituspaikkaa mietitään seuraavaksi. Ja viimein voi tuoda yläkerrasta entisestä lastenhuoneesta loput tarpeelliset tavarat omiin huoneisiin.

* Lumen alta paljastuvat pellot ja kukkapenkit *

Lauantaina saattoi jo vähän aavistella mistä kohti pelto tulee kohta näkyviin, sunnuntaina maata oli näkyvissä jo vaikka kuinka paljon. Ihmeellinen on tämä aurinko ja lämpö. Kukkapenkkienkin paikat voi jo nähdä. Kunpa koirat ja lapset osaisivat väistellä niitä.

* Kukat *

Sisällä kukkii lehtikaktukset, ulkona ensimmäiset lumikellot. Krookuksia on noussut pitkä rivi, narsissien ja tulppaanien hiippoja on siellä täällä. Perennojakin on jo näkyvissä. Onpa kiva muistella että mikähän se tuokin tuossa oli. Kiva tavata kaikki heidät pitkän talven jälkeen.

* Sovussa leikkivät lapset *

Huoneiden siivoamisen myötä leikkiminenkin maistuu taas ihan eri tavalla. Viime aikoina ovat yhdessä lähinnä tapelleet tai pelanneet. Nyt innostuivat kehittelemään vaikka minkälaisia leikkejä, ja sehän tietysti näkyy heti huoneiden siivossa. Puissa kiipeily on myös kivaa. Ja jalkapallo sekä kopittelu pesäpallolla. Sulkapalloverkkoa ei vielä viritetty paikoilleen.

* Ilta-aurinko *

Aurinkoa riittää pitkälle iltaan. Matalalta paistava ilta-aurinko värjää maiseman niin kauniin lämpimäksi, että on ihan pakko kameran kanssa hiippailla pihamaalla etsimässä kuvauskohteita. Huomaan, että kuvissta tahtoo tulla vähän tärähtäneitä. Syytän siitä kertaalleen vinksahtanutta ja paikoilleenmurjottua objektiiviä, kuvaajassahan vika ei voi olla.. Tarvitsen näköjään myös uuden pokkarin kesän kukkakuvia varten :o)

* Hyvä ruoka, juoma ja seura *

Parhautta on sekin, kun lapset hoksaavat vaatia jotain tiettyä ruokaa. Ai kun tekis mieli isin tekemiä hampurilaisia. Ja sitten soitetaan isille että käy kaupassa ostamassa hampurilaistarvikkeita ja tule tekemään ruokaa. Iltapalaksi vähän tortillasipsuja, tsatsikia ja itse tehtyä marjaviiniä (lapsille mehua) sekä saunan päälle hyvä elokuva.

Viidet

Elämänpyörästä löytyi kiva pikku haaste.

5 asiaa..

pakastimessani:

* jäätelöä

* kylmäkalleja

* hirveä ja lammasta

* spelttipullaa

* vielä vähän marjoja (puolukka, mustikka, hilla alias lakka, herukat)

vaatekomerossani:

* ritiläkorit

* vaatteita

* pari teinaria vuodelta naks ja poks

* lantionpohjalihasten treenauskuulat

* lapsille joskus lahjaksi aiotut jonglööripallot

autossani:

* roskia

* autoon sopiva kännykkälaturi

* ostoskasseja

* parkkikiekko

* kiikarit

käsilaukussani:

* lompakko

* silmälasikotelo

* purkkaa

* heijastin

* kynä

kylpyhuoneessani:

* kasa kenkiä kuivumassa

* tiskiharja

* lässähtänyt jumppapallo

* uikkareita

* koivunlehtiä suodatinpusseissa

(extrana lisään vielä tämän) mielessä juuri nyt:

* harmaa päivä muuttui aurinkoiseksi -> pihahommiin

* pitkä lista pitäisi -juttuja

* kotityöuupumus

* illan valokuvauskurssi

* loma (oispa se jo!)

Lähde ihmeessä mukaan leikkiin!

Random-tyyppejä

"Send a postcard and a receive a postcard back from a random person somewhere in the world!"

Homman nimi on siis postcrossing, ja se on maailman ehkä toiseksi paras harrastus. Nuorempana olin jonkin sortin postikorttihullu, ja pienen tauon jälkeen huomaan olevani sitä taas.. Nyt mulla on oikein lupa ostella ihania kortteja, kun niitä voi lähetellä ihmisille ympäri maailman. Ja tokihan homma toimii myös toisinpäin, kortteja tupsahtelee postilaatikkoon harva se päivä. Ihania kortteja, ihania postimerkkejä, ihania ihmisiä! Ja jos on oikein hyvä tuuri, joku päivä postilaatikosta saattaa löytyä vaikka mitä helmiä (näitä vielä odotellessa):

Sattuuko jollakulla muulla olemaan sama harrastus? No ehkäpä, sillä postcrossingissa on tällä hetkellä 217864 rekisteröitynyttä käyttäjää 203:sta eri maasta.. Suosittelen kokeilemaan!

Rättipoikkikatki

Tänään oli sellainen matkaretkipäivä, että minä sekä linja-autolastillinen iloisia naisia käytiin hakemassa aurinko tänne meille paistamaan Jyväskylästä asti. Tuli koluttua läpi Pandan tehtaanmyymälä, käsityö-/kädentaitomessut ja antiikkimessut, Jyväskylän keskusta (mm. Ekolo) ja Viherlandia. Ja nyt tosiaan tuntee kävelleensä viisi tuntia..

Pandalta en ostanut mitään, messuilta ihanan pellavamekon, kaupungilta höpöruokaa, ja Viherlandiasta kaikenlaisia viherjuttuja :o)

Olen pikkusen allerginen suurille ihmislaumoille, tänään sain siihen vähän siedätyshoitoa.. Pandalla oli tupa täynnä porukkaa ja kilometrin mittaiset kassajonot, messuilla oli ihan hirveesti ihmisiä, ja kaupungilla niitä ihmisiä vasta olikin! Kaikki vaaliheput telttoineen, lippulappusten jakelijat ja katusoittajat. Plus se ihmismassa joka velloi katuja eteenpäin. Ekoloon tupsahdettiin yhtäkkiä, enkä osannut sieltä ykskaks keksiä mitään ostamista, ja sitäpaitsi sielläkin oli porukkaa jonoksi asti. Ihan vahingossa osuttiin isoon tavarataloon juuri kun siellä esiteltiin kevään juhlamuotia ja sukkahousujen valintaperusteita.. Ihan täyttä evvk-osastoa. Viherlandiassa oli taas niin paljon väkeä, ettei kaikille riittänyt edes ostoskoreja, ja jonot oli sielläkin hirmuisen pitkät..

Joten huoh - rankka päivä. Nyt nautiskelen siitä että olen kotona, tällä kertaa yksin. Taidanpa heittäytyä sohvalle löhöämään ja laittaa silmät hetkeksi kiinni.. Leppoisaa lauantai-iltaa!

Piristystä

Kaikilla on pahoja päiviä.

Tiedäthän ne kurjat päivät

jolloin olet allapäin, kärttyinen,

yksinäinen ja rättiväsynyt.

Päivät jolloin tunnet itsesi

pieneksi ja mitättömäksi

ja aina jotenkin riittämättömäksi.

Et pääse tilanteen tasalle.

Aloittaminenkin tuntuu mahdottomalta.

Olet turhautunut ja ahdistunut

ja sen vuoksi sinuun iskee kynsienpuremisvimma

jota voi seurata

suklaakermakakkujenahmimintavimma.

Pahana päivänä tuntuu kuin

ympärillä velloisi pelkkää synkeyttä.

Itku on koko ajan kurkussa etkä edes tiedä miksi.

Lopulta tunnet harhailevasi elämässä vailla päämäärää.

Paha päivä syntyy vähästä.

Ehkä huomaat heti herättyäasi

ettet ole aivan parhaimmillasi,

löydät uusia ryppyjä, olet lihonut hippusen

tai nenään on puhjennut mahtifinni.

Joku ehkä hylkää sinut, avioliitto kariutuu

tai saat potkut, nolaat itsesi julkisesti,

saat taakaksesi alentavan liikanimen

tai ehkä päivä vain on taas niitä

jolloin tukka ei tottele.

Työ voi olla piikki lihassa.

Paineet ovat hirmuiset astuttuasi

jonkun toisen kenkiin, pomo haukkuu

ja työtoverit käyvät hermoille.

Joskus on pää haljeta särystä,

välilevy luiskahtaa, hengitys haisee,

hampaassa on huono paikka,

maha on täynnä ilmaa, huulet rohtuvat

tai varpaankynsi kasvaa ikävästi sisäänpäin.

Mitä teen, mitä tee-een?

No, voit useimpien muiden tapaan

turvautua siihen laihaan lohtuun

että kaikki järjestyy lopulta itsestään.

Sitten saat lopun ikääsi varmistaa selustaasi, kun

pelkäät että kaikki menee taas päin mäntyä.

Ja samalla sinusta tulee äreä kyynikko

tai surkeasti vikisevä alistuja.

Kunnes masennut niin että käyt pitkäksesi

ja toivot että voisit vajota maan rakoon.

Järjetöntä, koska jokainen on nuori vain kerran

eikä kukaan ole vanha kahdesti.

Mistä sen tietää, mitkä ihanuudet odottavat

jo seuraavan kulman takana?

Onhan maailma pullollaan ihmeellisiä asioita,

joita kaikkia ei osaa nyt kuvitellakaan.

On hurmaavan lumoavia nuuhkaisuja

ja yhdessä syötäviä pikkuherkkuja.

Hei, ehkä sinusta tulee satumaisen rikas

tai vaikka maailmantähti (vielä joskus).

Taitaa kuulostaa kivalta?

Mutta malta, on muutakin!

On käsillään seisominen

ja pelit joita voi pelata,

jooga, karaoke

ja villi, hulvattoman kesytön tanssi.

Mutta kaiken voittaa romanssi.

Siihen kuuluu haaveksuvaa tuijottelua,

suloista kuiskuttelua, syleilyjä,

muiskuja,

taas muiskuja

ja muiskuja taas.

Entä miten saavutat tuon autuaallisen

"luikahdan juuri kuumaan vaahtokylpyyn" -oloisen tunteen?

Helposti.

Lakkaa ensin livistämästä pakoon aina kun harmittaa.

On aika astella pystypäin.

Nyt rentoudu. Hengitä syvään.

Yritä meditoida jos osaat.

Tai lähde kävelylle selvittelemään päätäsi.

Hyväksy se että joudut luopumaan

jostain mikä rasittaa tunteitasi.

Kokeile uutta näkökulmaa.

Ehkä syy onkin tällä kertaa sinun.

Uskalla silloin pyytää anteeksi

(se ei ole koskaan liian myöhäistä).

Jos joku muu toimii väärin,

ojentaudu täyteen pituuteesi ja sano:

"Tuo ei ole oikein enkä siedä sitä!"

Aina kannattaa pitää puolensa.

Ole ylpeä itsestäsi, mutta muista myös nauraa itsellesi.

Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi, koska joku niistä on.

Älä pelkää haukata enemmän kuin jaksat purra.

Ota riskejä.

Älä vitkastele. Sekaan vaan ja menoksi.

Eikö elämä juuri sitä ole?

-Bradley Trevor Greive

Suurperheen sadonkorjuukori

Viikonlopun kurssilla punottiin taas, kuka mitäkin. Halusin tehdä sellaisen kätevän sadonkorjuukorin, joka käsivarrella keikkuen on kätevä kesällä kipaista hakemassa kasvimaalta tuoreita eväitä. No hmm, kyllähän tälläkin voi eväitä kannella, varsinkin jos kaveri tarttuu toiseen ripaan.. Tuli meinaan vähän reilunkokoinen, mutta eipä se mitään. Täytyykin laittaa kasvimaalle paljon kaikenlaista.

Tuli myös opittua mikä ero on sangalla ja rivalla, suljetut tukipunoskerrokset ja pajun kielestäminen. Lisäksi tein avokoriharjoitelman, sellainen voisi olla ihan hieno vaikka lelukorina tai pyykkikorina. Laitetaanpa ajatukset hautumaan ensi kevään punontakurssia varten.

Meillä aurinko paistaa ihanasti, sulattaa lumia ja lämmittää! Auringonpaistetta Sinunkin päivääsi!

On siis kevät

Kevät on oikeasti vasta sitten, kun:

-Pihatie on pelkkää sohjomössöä, josta auto ei ajamalla irtoa.

-Lapset viihtyy ulkona hämärään asti, ja kun viimein malttavat tulla sisälle, vaatteet voi riisua vasta pesuhuoneessa, ja ennen kuin ne ripustetaan kuivumaan pitää niistä vääntää enimmät vedet pois.

-Eteisen patteri huutaa täysillä yökaudet, siinä kuivatetaan kenkiä ja hanskoja.

-Hanget korkeat nietokset hupenevat silmissä, esiin ilmestyy kaikenlaista syksyllä ulos unohdettua, kuten ruohonleikkuri.

-Päivänkak.. eikun koirankakkarat koristaa pihamaata.

Tytöt vs. pojat

Mulla on kaksi pikkuveljeä eikä siskoa ollenkaan, olen siitä muka jonkun verran jollain tapaa elämäni varrella kärsinyt. Kun Neiti aikoinaan syntyi, ajattelin että sisko sille pitää saada. No, Neitillä onkin sitten kolme pikkuveljeä eikä siskoa ollenkaan..

Serkuksia meidän lapset mukaanlukien Miehen puolella on 13, niistä neljä on tyttöjä ja loput yhdeksän poikia. Mun puolella serkuksia on nyt yhteensä 8 (onnea uudelle pienelle!), Neiti ja seitsemän poikaa, Lumikki ja seitsemän kääpiötä.. (Pojat ei kylläkään yhtään tykkää että niitä sanotaan kääpiöiksi..)