Uni. Aikuinen tarvitsee keskimäärin 6-8 tuntia unta vuorokaudessa. Ennen keskiyötä nukkumamme tunnit vastaavat laadultaan kahta keskiyön jälkeen nukuttua tuntia. Moni suomalainen kärsii kahden tunnin päivittäisestä univajeesta, sanoo fysiologian professori Dag Stenberg Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksesta. Eniten levosta tinkivät työssäkäyvät, naiset, nuoret ja lapset. Vanhempien kannattaa erityisesti tarkkailla lastensa unirytmiä ja koettaa saada se tasapainoon, sillä uni on kaiken jaksamisen perusta. Toisaalta myös liiallinen nukkuminen tekee väsyneen, saamattoman olon.
Raitis ilma. Kannattaa mennä ulos joka päivä, satoi tai paistoi. Hengittää syvään parikymmentä kertaa. Katsoa sielujen silmillä, miten solut virkistyvät ja heräävät eloon. Nukkua ikkuna auki aina kuin mahdollista. Jokaisella sisäänhengityksellä voit kuvitella vetäväsi puoleesi terveyttä ja hyvää mieltä, jokaisella uloshengityksellä kuvittele puhaltavasi sairaudet ja kaikki muukin turha pois.
Vesi. Vesi vanhin voitehista kuljettaa pois kuona-aineet ja antaa voimaa ja virkeyttä. Se on rakennusaineista numero yksi. Vesi kannattaa valita lempijuomaksi ja juoda monta lasillista päivässä. Vesi on terveytemme perusta ja tekee meistä kauniita ja energisiä. Lempeä, huoneenlämpöinen vesi on terveellisempää kuin kylmä vesi. Myös vettä juodessa voi kuvitella, miten jokainen kulaus vie informaatiota solutasolle. Varmista vain, että antamasi informaatio on rakentavaa ja parantavaa. Tohtori Deepak Chopra on yksi maailman merkittävimmistä idän ja lännen lääketieteen yhdistäjistä. Hän sanoo, että solumme kuuntelevat ajatuksiamme.
Ruoka. Mieti tarjoatko parhaalle ystävällesi, itsellesi, parasta mahdollista ravintoa, että voisit hyvin. Ruuan on todettu myös vaikuttavan kehon lisäksi henkiseen hyvinvointiimme. Tsekkaa, huutaako kehosi jotain muuta kuin mitä olet sille tarjonnut. Puhdas ruoka puhtaasta luonnosta on parasta, mitä kuvitella saattaa. Luonnollisen nälän tunteminen on myös terveellistä, odota sitä ennen kuin syöt. Syö rauhallisella mielellä, sillä on vaikutusta ruuansulatukseesi.
Liikkuminen. Huijaa itsesi liikkumaan säännöllisesti. On syytä aloittaa tosi helposta liikkeestä mutta tehdä se aina samaan aikaan. Näin saa rytmiä elämään ja huomaa pian, että haluaakin kerta kerralta liikkua enemmän, ja kohta voikin sanoa harrastavansa liikuntaa. Parasta tietysti, jos voit harrastaa hyötyliikuntaa (vähän harhaanjohtava sana), ts. pyöräillä töihin, soutaa verkkoja, luoda lunta, haravoida, tehdä maatöitä, hakata halkoja jne. Pääasia on, että teet sitä mielelläsi.
Rytmi. Ajan rytmittäminen on yksi salaisuus mielekkääseen elämään. Jos ei ole mitään rytmiä, veltostuu, eikä siitä ole pitkä matka välinpitämättömyyteen ja masentumiseen. Mieti itsellesi sopiva päivä- ja viikkorytmi: sopivassa määrin työtä, lepoa ja harrastamista. Mieti, mitä rooleja elämässäsi edustat. Laita ne tärkeysjärjestykseen. Kysy itseltäsi, rytmittyykö eri rooleille antamasi aika oikein.
Ajattelu. Jos perusasiat ovat kunnossa muttei vieläkään mielekkyyttä elämässä, on aika kysyä itseltään, mikä tuo elämääni ilon. Opettele hengittämään iloa ja ajattelemaan valoisammin. Tee sitä, mitä rakastat, ja saat elämällesi tarkoituksen.
Leena Markkanen: Ilo tekee ihmeitä - Elämän oivallusten opaskirja