Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

torstai 3. kesäkuuta 2010

Lukutoukkaset


Meidän Pienin on ikänsä ollut kiinnostunut kirjoista. Paljon onkin kertynyt materiaalia, on perinyt kaikkien kolmen isomman lastenkirjat. Ihan omiksi on hankittu Tatuja ja Patuja sekä Summanmutikka-kirjoja, niitä kun ei ollut olemassakaan vielä silloin kun isommat oli pienempiä. Sängynpäädyssä on aina muutama mukava kirja, joita voi sopivan paikan tullen lueskella.

Iltasaduiksi on viime aikoina luettu kaikki Fedja-sedät, Timo Parvelan tosi mielenkiintoiset Kalevala-aiheiset Tuliterä, Tiera ja Louhi sekä Louis Sacharin Paahde. Kaikki noista ei ole ihan pikkulasten kirjoja.. Hienosti Pienin hoksasi että ei haittaa vaikka joissain kirjoissa ei kuvia olekaan, koska ne kuvat voi kuvitella itse mielessään.

Uusin iltasatukirjalöytö on Harri Istvan Mäen Sihis-kirjat. Eskarilaiset kävivät kirjastossa tapaamassa Harria, joka oli suositellut Sihiksiä. Heti seuraavana päivänä piti käydä lainaamassa kaikki kirjastosta löytyvät Sihikset, ja sitten vielä muutama lisää. Kohta nekin on kaikki luettu. Muutaman pätkän on Pienin lukenut ihan itse. Oppi kevättalvella lukemaan ja nyt lukee jo melko sujuvasti. Hieno homma! Vähän-Isompikin kuuntelee vielä sujuvasti iltasatuja. Muutoin isomman pojat lukee lähinnä vain sen mitä koulua varten täytyy.

Neiti sen sijaan on löytänyt lukemisesta hyvän harrastuksen. Harmi vaan että kaikki hyvät kirjat pitää saada omaksi, hyllyt notkuu..


2 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Ihailtavan paljon teillä luetaan! Itse luin lapsena hullun lailla, ja vielä ennen tietokoneaikaakin.. nyt menee lukuaika vaan blogeja lukiessa, tylsä minä.

Onneksi meillä varsinkin vanhin tyttö lukee tosi paljon, varmaan kohta lukenut kirjaston läpi. =D Poikia ei kiinnosta kuin Aku Ankat.. isompi poika tosin hiukan jotain lukee siskonsa kannustamana - sisko siis lainaa hänellekin jotain Remestä, ihan että poika lukisi. Hyvä tyttö!! Pienin tyttökin kyllä kirjastosta hakee luettavaa. Onneksi näin, vaikken itse ole ollut kovin kannustava lukemisen suhteen. Käytiin me lasten ollessa pienempiä paljon kirjastossa.. nyt se vaan on jäänyt kun osaavat jo ite mennä.

Se minua kaduttaa, etten ole kauheesti iltasatuja lukenut. Aina sitä suunnitteli, mutta... saatoin lukea pari iltaa ja sitten se taas unohtui.

Minä en osta kirjoja, en tykkää kun nurkat notkuu niitä. Olen kirjaston kannalla. =)

pioni kirjoitti...

Ymmärrän neitiäsi, mulla vähän samaa "vikaa" kirjojen suhteen:)