Puolitoista viikonloppua huovutuskurssia takana. Tein itselleni ei-ihan-perinteisen huopahatun. Nimeltään hän on SpaceCat, rodultaan satukissa. Kyllä oli harmaiden kupuhattujen tekijämummelit ihmeissään, opettaja sen sijaan tykkäsi, olikin sen verran rempseä täti. Yksi muori innostui tekemään tiikerihattua, mutta ei tohtinut sille laittaa silmiä.. Tämä kuulemma pitää aikanaan kiikuttaa kansalaisopiston kevätnäyttelyyn, saapa nähdä onko vielä silloin hengissä, kun nuo oikeatkin kissat meinaa vähän liikaa tykätä.. Ihan ei ole pokka vielä riittänyt lähteä kylille asti kissa päässä. Naapurin kanssa olen käyttänyt kisua kävelyllä metsätiellä, ilman vastaantulijoita.
Sitä oikeaa Hullua Hatuntekijää odotan innolla pääseväni näkemään. Leffaseuraa on jo kyselty, pitää vain päättää milloin mennään. Meidän yhteyksillä ei juutuupit jaksa nykyään pyöriä, mutta löysinpäs pätkän muualta, jossa näkyy itse the JD omassa persoonassaan kommentoimassa rooliaan Hulluna Hatuntekijänä. Ja täytyypä sanoa että kyllä mies - ainakin tämä - tälläkin tavalla meikattuna on kaunis.
Kuva täältä: http://images.hitfix.com
4 kommenttia:
Vitsi, vähänkö sä olet taiteilija!!!! Aivan ihana hattu, vaikka ymmärrän kyllä, jos ei ihan ekana tuu päähän laitettua kylille mennessä.. =D Mutta todella hieno taidekäsityö tuo on!! *osaisinpa ite..*
Vau mikä hattu, laita ihmeessä päähän kylille mennessäsi.
Minäkin olen joskus huovuttanut hatun/lakin, oranssin, ja aika iso työ siinä olikin.
Mikä mieletön, hullunihana hattu! Vau! Tuon telkemiseen on tarvittu jo taitoa ja taiteellista silmää! Ei kun hattu vain syvälle päähän ja maitokauppaan!
Kiitos!!!! Keräilen vielä rohkeutta, mutta ehkä jonakin päivänä.. Jos joskus vastaan kävelee tuollainen kissa, tiedätte että se olen minä :o)
Lähetä kommentti