Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

perjantai 6. marraskuuta 2009

Puoli viideltä on jo hämärää

Niin hämärää, että ajellessa pitää laittaa pitkät valot päälle. Näkee paremmin. Viime viikonloppuna tien yli jolkotteli kolmen hirven jono. Katsoin ensin, että onpas siinä iso koira, ja toinenkin. Onneksi olivat sen verran kaukana.

Lapsi halusi lähteä Mummun luo viikonlopuksi, isänpäiväksi pois isän luota. -Sehän on vaan isänpäivä. No kyllähän isä ymmärtää..

Aamulla taivaanranta oli kuin tulessa. Mahtava värien ilotulitus. Sormet jäässä hypin pihalla kameran - sekä koirien kanssa. Mutta kyllä kannatti!

Mielen on vallannut jonkinsortin kaipaus. Johtuukohan lähestyvästä vanhenemisesta vai mistä. Ajatus, että kunpa saisi vielä tuntea niinkuin joskus silloin nuorena, rakastua, ihan kokonaisvaltaisesti. Johonkin, ei mitenkään välttämättä johonkuhun. Nykyään vaan ei taida olla aikaa moiseen. Ehkäpä odottelen potkua persauksille, jotain suuntaa elämälle tästä eteenpäin. Ehkä se on sitten eteenpäin :o)

Viikonloppuna kurssi ja yhtäaikainen isänpäivän kakkuilu sekä muut tarjoilut vaatii vähän ylimääräistä suunnittelua ja aikatauluttamista. Ehkäpä siitäkin selvitään. Lunta toivoisin tähän pimeään, muuten on liian mustaa.

5 kommenttia:

Hallatarinoita kirjoitti...

Ah mikä kuva!!!!!!!!!!! <3

Pellon pientareella kirjoitti...

Siis huh. Ei meillä ole tuollaista punaista taivaalla koskaan!(?) Tai sitten en ole valveilla ajoissa...

Anonyymi kirjoitti...

Vianna, onko tuo kuvan maisema mielestäsi musta?! Aivan upea. Maalaus. Tai parempi.

Meillä kävi lumi yhden illan verran. Siinä ajassa pihalle poikkesi Lumiukko kaverinsa kera. Mutta ennen aamua he olivat jo lähteneet. Teillekö ovat tulossa?

/Pirjo

Kesäkukka kirjoitti...

Onpas punainen todella, en ole noin räväkän punaista taivasta nähnytkään. Upea!

Vianna kirjoitti...

Kiitos! Joskus näköjään kannattaa hyppiä ulkosalla heti seitsemän jälkeen!

Lumikin tuli heti seuraavana aamuna, ja vieläkin on maa valkoisena vaikka eilen loskapäivä olikin. Lumiukko seistä töröttää toivottamassa pihaantulijat tervetulleiksi. Heti on paljon valoisampaa.