Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää, kuvin ja sanoin.

perjantai 20. marraskuuta 2009

Monni-Monsteri

Olipa kerran kissakaverukset Milli ja Molli. Milli jäi auton alle ja Molli sai neljä pentua. Perheen ihmislapselle puhkesi allergia. Pennut löysivät lopulta uudet kodit, mutta pikkuisen arka emokissa ei. Niinpä ainoaksi ratkaisuksi jäi viedä Molli eläinlääkäriin viimeiselle matkalleen. Eläinlääkäri laittoi nukutusaineen ruiskuun ja Mollin tiukasti häkin seinien väliin. Molli sanoi miu. Silloin eläinlääkärin apuna ollut työelämään tutustuja sanoi: -Oota mää soitan meiän äitille. Ja niinpä hän ilmoitti äidilleen että meillä on nyt kissa. Siihen äiti vastasi ";oD". Eläinlääkäri ilahtui kovin, mutta vielä enemmän ilahtui Mollin entinen perhe.

Nyt Molly - nimi piti vaihtaa tyttömäisemmäksi - on ollut meillä kolme viikkoa. On pikkuhiljaa tutustunut uuden perheen ihmisiin, "vanhoihin" kissoihin sekä koiriin. Alkaa vähitellen tottua meidän elämänmenoon. Uskaltaa jo liikkuakin talossa. Liian innokkaille nelijalkaisille tuttavuuden tekijöille murisee ja sähisee.

Molly on vielä nuori kissa, reilun vuoden ikäinen. Kovin leikkisä, käyttää kynsiä kovasti.. Molly on ominut kodikseen keittiön nurkassa olevan pienen lipastonlaatikon, jossa meillä ennen säilytettiin maksettavia laskuja. Hassu pieni kissa.



Ensi viikolla Molly menee samaisen eläinlääkärin luokse leikattavaksi. Lupasi ensin kuitenkin tarkistaa ultralla ettei ole uusia pentuja tulossa..

3 kommenttia:

Pellon pientareella kirjoitti...

Oi miten ihanaa! :) Hienot te! Ja Molly.

Vianna kirjoitti...

Kiitos Pe-pi! Meillä eläintarha sen kun laajenee..

Jossu kirjoitti...

Onnellinen loppu tällä tarinalla :)