Sisäistä hymyä

Olin taas viikonloppuna treenaamassa rentoutta ja hyvää oloa. On ne vaan niin mainioita muistuttamaan tärkeistä jutuista nämä tällaset pikku kurssinpätkät, kunpa vaan tulis omalla ajallakin tehtyä nuita varsin yksinkertaisia harjoitteita.. Sitä edesauttamaan ostin Tarmolta kirjan:

"Polku on harvoin suora. Välillä se kapenee ja kiemurtelee ja siihen yhtyy muita polkuja. Se syntyy ja pysyy näkyvissä vain sitä jatkuvasti tallaamalla.

Sisäinen on jotain syvältä koskettavaa, todellista ja henkilökohtaista. Se on matka kohti itsen alkuperää, taoa.

Harjoittelu merkitsee ponnistusta, sinnikkyyttä, hikeä, kärsivällisyyttä, voimaa, uhrausta, panostusta ja edistymistä.

Mieli, hengitys, keho, tunne ja energia

Hyvää oloa ilman rehkimistä ja suorittamista

Ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa itsensä tasapainotus

Pysähdy hetkeksi ja puhalla ulos

Harjoittelun pitää tuntua hyvältä

Kaikki alkaa rentoudesta

Syvennä hengitystäsi ja opettele hengittämään

Torju siäinen apinasi

Rentouta mielesi rentouttaaksesi kehoa

Etsi luonnollisuutta kaikkeen mitä teet

Lepää hiljaisuudessa"

Tämän kevään kori

Viime viikonlopun pajunpunontakurssilla tein tällä kertaa ison tarjottimen kesän puutarhajuhlia varten. Tuntuu, että pikkuhiljaa alkaa jo ideat loppua kesken, tämä ohje on otettu suoraan Suomalaisesta pajukorikirjasta. Olipa hyvä, että kirjan tekijä oli paikalla opettamassa meitä, ihan yksin en ehkä olisi kuitenkaan saanut valmista aikaiseksi vaikka kuinka olisin ohjeita tavannut.

Alla tekele ensimmäisen illan eli kolmen tunnin jälkeen (joista osa kului siihen että mietin mitähän oikein tekisin..)

Vielä lähes kuusi tuntia lisää pajujen vääntämistä, ja häkkyrä näyttää ylläolevalta. Tässä vaiheessa kädet jo huutaa hoosiannaa sekä siksi, että sormet on ihan hellinä pajujen kiskomisesta, että siksi, että käsivarsista on otettu uusia lihaksia käyttöön.

Ja vielä kolmen tunnin aherruksen jälkeen tarjotin on valmis! Tuttuun tapaan tekeleestä tuli jälleen kerran melkoisen suuri, vaikka tällä kertaa se oli tarkoituksin. Mallitarjottimen halkaisija on 68 cm, omaani en ole mitannut, muttei välttämättä ole edes niin iso. Testasin, että kädet yltää hyvin kahvoihin, eikä mahakaan ole pahasti tiellä (onneksi on pitkät kädet :o)

Ostin tarjotinta varten kolme nippua pajuja, niitä jäikin vähän, joten mietin jo että jaksaisinkohan värkätä jotain pientä ihan itekseni.. Ensi keväälle bongasin jo hauskan idean, aion yrittää tehdä tuollaisen kepin nokassa olevan korin (se ei kylläkään ole kovin iso..). Sitä varten täytyy tehdä hieman etukäteisvalmisteluja, tarvitaan kuusesta oksakiehkura pohjan loimiksi ja runko kepukaksi. Hmmm, voiskohan ensi joulun joulukuusta hyödyntää tuossa..

Aamun avaus

Uutta lunta edellisten päälle on sadellut nyt pari päivää. Kun aamulla astuin ovesta ulos, oli maisema satumaisen kaunis ja niin valkoinen, että silmiin sattui, vaikka keli olikin vielä siihen aikaan harmaa. Nyt muutama tunti myöhemmin pilvet on selvästi ohentuneet, aivan kuin aurinko meinaisi yrittää paikoitellen pilkistää pilven läpi. Puista on lumikuorrutus jo lähes kokonaan sulanut ja pudonnut pois. Lumihiutaleita leijuu kuitenkin edelleen koko ajan. Miehellä kesti kaksi tuntia pukata painava lumi tienpätkältä pois, oli siis liikkeellä traktorilla. Uusi lumi on vanhan surma, niinkö se oli? Huomiselle sääkartta näyttäisi aurinkoa, lämpöä ei vielä kovin. Nyt onkin hyvä tilaisuus ahertaa sisätiloissa..

Se soi

Eilen meille saapui isotätiltä peritty pianokaunotar. Tätä pianoa olen soitellut pikkutytöstä lähtien, ja nuoruudessa ajelin joskus koulun jälkeen bussilla kaupunkiin ihan vaan soittelemaan pianoa. Olen kyllä tosi iloinen kun se nyt perinnönjaossa sai muutta meille.

Ihan pakko on pikkusen kehua myös kuljetusfirmaa, joka sen toi. Piano piti kuljettaa kolmannesta kerroksesta auton kyytiin, ja meillä vielä kyydistä pois lumisella pihalla ja paikoilleen alakerran porrasaulan nurkkaan. Hyvin selviytyi kuljetusmies urakasta yksinään. Eikä edes maksanut paljoa.

Tuo oma Mies selvitteli, että noita pianoja on tehty vuoteen 1945 asti, joten ihan kunnioitettavaan ikään on tämäkin yksilö ehtinyt. Sen tarkempia tietoja pianon vaiheista ei koskaan tullut isotätiltä kyseltyä, sen vaan muistan että se on ollut olemassa aina.

Pianon ääni on niin ihanan pehmeä, ja siitä tulee joka kerta elävästi mieleen vierailut isotätin luona, lasillinen pommacia ja pala kuivakakkua. Joka kerta joku lapsista on halunnut pianoa soittaa, ja melkein joka kerta on joku ollut kolmijalkaisen pianojakkaran kanssa nenällään lattialla :o)

Kissanpäivät

Aurinko lämmittää ja lumet hupenee melkein silmissä. Pellolla sitä ei vielä huomaa, mutta talon eteläseinustalla hanki loittonee seinästä päivä päivältä. Ehkä kohta tulee esiin jo ensimmäiset kukkapiipat! Kissapedotkin on pitkän talven jäljiltä uskaltautuneet ulkoilemaan, toisin sanoen loikoilevat tyytyväisenä takapihan aurinkoisella pöydällä ja piehtaroivat hiekassa. Nautitaan nyt kun voidaan, vielä ainakin muutama päivä :o)

Riemu

Fiilis on ollut suorastaan riemukas viime päivät. Aurinko tekee ihmeitä! Voi juosta pitkin peltoja ja melkein metsiäkin mielin määrin. Alkoi tehdä mieli heittää kärrynpyöriä! Ja vielä se onnistui, jopa ihan ilman vammoja. Aika huikee tunne!!

Koirat pääsi tutkailemaan metsän keskelle ilmestynyttä "laskettelurinnettä", siellä olikin jos jonkunlaisten elukoiden jälkiä. Eipä tuonne hakkuuaukolle oikein muuhun vuodenaikaan tee mieli mennäkään. Meidän tontin ja tän valtavan aukkohakkuun väliin on tullut pieni luonnonsuojelualue, se on ehkä tuossa eka kuvassa koiran takana.

Lapsetkin on nauttineet täysin rinnoin, on juostu, kieritty ja pyöritty pitkin peltoja ja laskettu pulkkamäkeä. En muista että koskaan ennen olisi tällaisia hankikelejä täällä ollut. Täytyy nyt ottaa tästä kaikki ilo irti!

Valovoimaa!

Ai että jossain on jo kevät, lumikellot kukkii ja haravat huiskii..? Meillä taas on meneillään kevättalven parhaat kelit! Ei se aurinko kokonaan muuttanutkaan Espanjaan. Nyt on jo kolmas aurinkoinen päivä kotiinpaluun jälkeen. Kävin heti aamusta kiertelemässä tilukset kameran kanssa. Ja sen jälkeen Mies vei mut ja koirat parin tunnin metsälenkille. Kyllä näillä eväillä taas päivän jaksaa ♥