Syyshyisyys

Nyt tuntuu syksyltä. Parit pakkasaamut, luihin ja ytimiin puhaltava viima, ja tänään sadepäivä. On ollut kaunista ja värikästä, poutaisina päivinä olen käynyt pikku kävelyillä ihastelemassa maisemia, iltaisin ajelen töihin, on kyllä illatkin jo pimentyneet hurjasti. Pihallakin olen saanut joitain hommia tehdyksi: lämpökompostoreihin on tehty tilaa talven varalle, sato on korjattu, kukkasipulit kaivettu maahan, trampoliini laitettu talviteloille, nurmikkoa kerrankin leikattu syysaikaan, tavaroita roudattu pois tulevan lumen alta. Vielä pitäis ainakin hedelmäpuut verkottaa, ja paljon pikkuhommaa on toki, mutta tarvittaessa ne odottelee ensi kevääseen. Niin ja oikeesti haluaisin viimein autonromut pois pihasta, tukkipinon käytettyä sahalla, ja kaivatettua tulevan autotallin pohjat ennen talvea, mutta nämä on semmosia hommia mihin en yksin kykene tarttumaan eli nepäs sitten odottelee sitä toista tarttujaa ja sen aikatauluihin mahdollisesti syntyvää sopivaa rakoa. Toiveita on, mutta ne ei ole kovin korkeella.

Tavoitteena ois kohta siirtyä sisähommiin, kun on täälläkin taas roina vallannut jo kertaalleen raivatut paikat. Siihen on onneksi tarjolla paljon aikaa, sais vaan jostain vähän inspistä. En oo edes tyhjäksi jäänyttä huonetta vielä kalustanut uudelleen, ja nytpä poikanen tuleekin syyslomalla käymään kotona niin ehkä saan apua ainakin siihen tai sitten johonkin muuhun juttuun. Kaupunkireissukin odottelee milloin tulee lähdettyä, tiettyjä asioita kun ei tältä pikkukylältä kaupoista saa enkä jaksa alkaa tilaamaan. Jospa lomalla löytyy innostusta lähteä yhdessä tarveshoppailemaan. Tosin autossa on välillä joku ihme vika, ehkä sekin pitäisi etsiä ja korjauttaa, ja tietty talvirenkaat kohta vaihtaa myös.