Sain pyytämättä ja yllättäen viettää kokonaisen viikonlopun yksin (sen lisäksi että vietän yksin molemmat viikot sen ympärilläkin). Lapsi päätti lähteä viikonloppulomille mummulaan, ja eksä vissiin on vihdoin sisäistänyt ettei sen tarvi ajella joka viikonloppu tänne asti, varsinkaan nyt kun työt on monta sataa kilometriä etelämpänä. Sain vasta perjantaina tietää että näin käy, joten en ollut yhtään varautunut moiseen. Ensin tuli ihan tyhjä, mitämänytteen-olo, mutta hyvinpä sain keksittyä tekemistä parille päivälle. Ja tietty hurautin töihin lauantaina, ja sunnuntaina pidin etäjoogan kuten yleensä. Neulehuppariprojekti vei ihan täysillä mukanaan, ulkoilusäät on ollu mahtavat, kissat on nauttineet sekä sylin että saunan lämmöstä, iltaisin on ollut ihana lueskella sängyssä kunnes silmät alkaa painua kiinni. Ihan sitä samaa ku arkenakin siis. Se, missä olisin kaivannut seuraa on puiden roudaus pihan poikki sisään, mutta hain sen mitä jaksoin, ja saahan niitä viikollakin haettua jos tarve vaatii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti