Sinkkupäivä!

Miten hölmö idea! Miks kaikki pitää kaupallistaa? No mutta, tälleen synttäripäivänä olen ihan oikeesti taas miettinyt omaa sinkkuuttani, ja pakko myöntää että aika lämpimin tuntein. Muistan miten järkytyin kun silloin eron jälkeen eräs ystävä sanoi mua ekaa kertaa sinkuksi, olin että häh, minäkö. Se oli jotenkin niin vierasta ja kaukana musta, ja sellanen stereotyyppinen sinkkuelämä on vieläkin, mutta ehkä sitä on jo tottunut että sinkuksi puhutellaan. Tulin siihen tulokseen että elämä on sopivan hyvää, ja tekee oikeesti hyvää olla (välillä) yksin. Ja voihan se olla niin että mitä enemmän sinkkuvuosia kertyy niin sitä nihkeempää ois alkaa tutustelemaan uuteen ihmiseen ja tapoihin, tai että pystyis tekemään sellasia kompromisseja mitä esim parisuhde ja yhdessäelo aina kuitenkin tuo eteen. Nyt on aikaa vaikkapa kulkea metsissä, neuloa villapaitoja, hoitaa ystävän Sulo-koiraa ja opiskella uusia taitoja, kuten viimeksi kuumakivihierontaa. On oma vapaus, ja sitä varmasti vaatisin myös parisuhteessa (ja helposti se ymmärrettäisiin ihan väärin). Ja huomaa muuten että on työputki päällä kun viihdyn niin hyvin itsekseni, onpa eri ääni kellossa heti kun on parinkin päivän vapaa. Mutta nyt mennään tälleen ja sehän sopii! Hyvää elämää sullekin!