Onpa näitä sateisia päiviä ollut viimeaikoina muitakin, mutta erityisesti nyt tuli oikein syksyfiilis. Ja metsäretkiolo, pitäis olla metsässä nuuskimassa märkää vihreää. Tai ehkä kuitenkin mieluummin heti sateen jälkeen.. Mun haave teltassa nukkumisesta ei ole vielä toteutunut, millon se onkaan se nuku ulkona -päivä (-yö)? Viikonloppuna yritin jaksaa valvoa pitkään jotta kerrankin näkisin Perseidejä, mutta oli melko valoisaa vielä puolenyön jälkeen enkä jaksanut lähteä mihinkään ulkoilemaan, pihassa puut peittää näkyvyyden siihen suuntaan missä oletin niiden parhaiten näkyvän. Onpahan sitten joku asia elämässä vielä kokematta. En tiedä, ehkä mielenperukoilla on joku pieni ajatus maiseman vaihtamisestakin, haluaisin päästä koluamaan uusia polkuja, ja on tää vähän turhan city meikäläiselle, vaikka asunkin just siinä kohtaa kylän laitamilla missä katuvalot loppuu ja soratie alkaa. Haluan syvemmän, konkreettisemman kosketuksen luontoon. Lapsi tuli eilen koulusta ja kysyi että mitä muuttoo sää oikein puuhaat, kun olin kaivellut kaapeista esiin kirppiskamaa. Vielä kun jaksais maallakin käydä vinttiä kaiveleen ja sieltä tarpeettomia perkata pois. Niin ja pitäähän ne kaikki sitten vielä roudata sinne jonnekin kirpulle, eli ajamista vieläkin lisää. Nyt olen ihan tarkoituksella välttänyt kaikkea turhaa autoilua kauppaankin kun on kävelymatka, talvisaikaan saakin sitten lähes päivittäin taas kurvailla pitkin syrjäteitä suuntaan jos toiseenkin. Olen vähän plaraillut kansalaisopiston vihkosta, tekis mieli tanssia enemmän, löytyisköhän siihen vielä kalenterista joku vapaa nurkka.
Kas, sade lakkasi ainakin hetkeksi. Lähen ulos nuuskimaan ilmaa, pakko vähän liikuttaa kroppaa niin pysyy pää kasassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti