Tavallinen elämä ja työssäkäynti ei sitten ollutkaan mun kuppi teetä. Mansikanistutusaika ja tämä kulunut viikko erityisesti on vienyt kaiken ajan ja energian, en ole ehtinyt elää omaa elämää ollenkaan, pysähtyä kuulostelemaan mitä mulle kuuluu. On ollut lapsenvahtihommia, joogahommelikuvioita ym kivaa, mutta niistäkään ei ole ehtinyt nauttia kun on pitänyt viilettää tukka putkella pesemään multaisia vaatteita, tekemään eväitä töihin ja nukkumaan. Torstai-illan kolmen tunnin puhelu ystävän kanssa toi selkeesti esille että näin ei voi jatkua. Niinpä perjantaina juttelin pomon kanssa ja vähän järkeistettiin mun töitä, jää aikaa elämäänkin. Lähetään siitä että nyt mulla on kahden päivän viikonloppu, ens viikolla kolme päivää töitä, ja heti kun saadaan viimeisetkin mansikat maahan niin pidän meidän pienelle työporukalle tyhyjoogaa. Jatkossa teen marjatilahommia vain tarvittaessa, mikä sopii mulle paremmin kuin mainiosti.
Onko sulla joku juttu mille sun pitäisi hoksata sanoa ei?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti