Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää, kuvin ja sanoin.

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Montserrat















Jos Barcelonassa loppuu tekeminen kesken tai hulina alkaa ahdistamaan, kannattaa suunnata Montserratiin. Reilu tunti junalla Placa Espanyan asemalta, lippuautomaatista saa valittua Montserrat-paketin, juna plus toinen juna ylös vuorenrinnettä luostarille, tai loppumatkan voi myös mennä cable carilla, sekä paluu. Koko höskä maksoi 21 € (juna + juna), siis meno-paluu. Ihan ensin paikanpäällä kannattaa hakea turisti-infosta vaellusreittikartta. Kartassa on viisi reittivaihtoehtoa, reilusta kahdesta kilometristä aina 7,5 kilometriin, mutta reitin pituus ei ole ratkaiseva tekijä vaan koskeuserot. Olisin halunnut kävellä Santa Covan reitin, mutta jotenkin ajatus 125 metrin kiipeämisestä paluumatkalla ei houkutellut tarpeeksi. Jostain alhaalta reitin varrelta on myös funikulaari (mikähän se lie suomeksi? Juna joka kulkee kohtisuoraan vuorenrinnettä) ylös, mutta se sattui olemaan just suljettu vuosihuollon vuoksi. Menin sitten toisella funikulaarilla vielä ylemmäs, josta lähti kolme eri reittiä. Tarkoitus oli kävellä sitä 7,5 kilometrin reittiä vähän matkaa ja tulla samaa polkua takas, mut jotenkin onnistuin lähtemään väärälle polulle, ja ihmettelin kun reittikuvaus ei oikein osunut maisemiin. Kävelin niin pitkälle kunnes olis pitänyt mennä vuoressa olevasta ovesta toiselle puolelle, ja siinä kuulin kun joku selitti että vastassa on kapea käytävä ja pari mutkaa ja sitten tietysti hieno näköala, ja sit pitää tulla samaa reittiä takas. Palasin takas funikulaarin yläasemalle, jossa oli reittikartta ja siinä yllättäen yks ylimääräinen reitti infosta saatuun verrattuna.. Onpahan nyt nähty se. Sitten löysin sen mihin alunperin aioinkin mennä. Reitti kulki pitkin vuoren kylkeä, välillä metsässä, ja oli kyllä niin mahtavat maisemat, että! Vastapäisessä vuoressa oli joukko erilaisia hahmoja, reittikuvaus sanoo että ainakin norsu, raskaana oleva nainen, muumio ja pienempi muumio. Norsun tuolta helposti kyllä löytää. En sit ihan kävelly tuotakaan reittiä loppuun asti enkä edes puoleenväliin, korkeuseroa olis tullu 524 m..... Eli ei ku takas lähtöpisteeseen ja funikulaarilla alas, ja junalla + junalla takas kaupunkiin.

2 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Oijoi, kuulostaa kyllä niin ihanalta sun reissaaminen! Nautihan matkastasi ja kiva kun jaat meillekin kuvia ja tunnelmia!

Vianna kirjoitti...

Kiitos Heli! On täällä kyllä himppu erilaista ku kotinurkilla, ihana nähä näitä maisemia! ♥