Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kemut





Viimemmäisenkin lapsen rippijuhlat on nyt juhlittu. Oma perhe oli yhtä vaille kaikki koolla, toisen puolen sukukin kahta vaille kaikki ja toiselta puolelta ei ketään päällekäisten rippijuhlien vuoksi. Ja kun paikalla oli lisäksi neljä paria apukäsiä, niin saatiin 26 henkeä kasaan. Ihan isosti kemuiltiin siis, ja tarjoilutkin (plus kattaus) oli vähän fancymmät kuin kuvan viime kesän eräiltä synttäreiltä. Rippilapsen lempparia eli mutakakkua oli kyllä tarjolla, itsetehtynä versiona tosin, lisäksi mansikka-valkosuklaajuustokakkua, voileipäkakkua, kasvispiirakkaa, kanelipullia ja pikkunaposteltavia. Voih ja röyh! Vaan ei auta vaikka kuinka paljon herkkuja mättää, niin siinä vaan on tässä kevään ja kesän kuluessa käynyt, että olen jäänyt meidän perheen pienimmäiseksi (jos ipanaperoo ei lasketa).. Kyllä on vähän haikeeta kun mun vauva on kasvanu musta ohi (kun en mäkään mikään ihan kirppu ole). Juhlien valmistelut tälleen mansikkakiireiden keskellä on kyllä melko tarkkaan imeny mehut, nyt taidan ottaa loppuviikon enimmäkseen levon kannalta, mansikat pitää kyllä poimia mut muuten en taida tehä paljon mitään. Leppoisaa viikkoa itse kullekin!

Ei kommentteja: