Kiitos 2017!

2017 on sisältänyt paljon hyvää niin ruumiille kuin sielullekin: matkoja, kohtaamisia, ihania luomuherkkuja, hyvää seuraa, aurinkoa, ja vaikka mitä muuta huikeeta, ja näistä kaikista olen äärimmäisen kiitollinen. Kuitenkin tuntuu että ennenkaikkea tämä on ollut luopumisen vuosi. Olen luopunut mm. omasta autosta, lihansyönnistä, parisuhteesta, koirasta, ja lapsetkin on yhtä lukuunottamatta kaikki muuttaneet omilleen. Osa näistä on vaatinut enemmän prosessointia, osa on sujunut helpommin. Yhtä kaikki olo on tällä hetkellä luottavainen, kevyt - ja kyllä, ninkuin jo mainitsin, erittäin kiitollinen. Kaikella on joku tarkoitus, ja kaikki askeleet vievät kohti juuri sitä omannäköistä elämää. Kun mikään ei ole varmaa, niin kaikki on mahdollista!

Upeaa alkavaa vuotta ihan jokaiselle! Love & Peace ♥♥

Lunta

Meillä lunta riittää! Ja sehän yleensä tietää sähkökatkoja, niin nytkin, mutta ne on tullu silleen nätisti et aamulla on sähköt poikki ja sit johonki aikaan päivästä tulee takas. Tämmöstä jo kolmena päivänä. Jääkaapit ja pakastimet kerkee välillä jäähtyä ja talo lämmetä, vaikka on kyllä leivinuuniakin huudatettu. Niin ja mikä tärkeintä: saa vedettyä vessan.. Ja onpahan ollut aikaa istua ja ihmetellä, niinku sitä ei muutenki ois, mutta sitä tulee jotenki helpommin pysähdyttyä kun kaikkien hommien tekeminen muuttuu muka vaivalloiseksi. Sen viis viikkoa mitä nyt oon ollu kotona, niin ei täällä ole lumetonta maata näkynyt kertaakaan. Tavoitteenahan olikin paeta mustaa ja märkää syksyä, että sikäli aika hyvin, mutta haluaisin kyllä nähdä välillä aurinkoakin, sitäkään kun ei ole viiteen viikkoon näkynyt..

Uudenvuoden aaton suunnitelmana on mennä kyläilemään tyttären perheen luo ja kattelemaan vähän enemmän juhlahumua, vaikka hyvin kyllä ilmankin pärjäisin. Ei täällä jaksa mitään järjestää kun se ainoa vielä kotona asuva lapsikin lähti lomailemaan mummunsa luo vuodenvaihteen yli. Ihanaa kun selviää vähemmällä säätämisellä. Leppoisaa vuodenvaihdetta! ♥♥

Joulu tuli, oli ja meni

Vihdoinkin jotain muuta kuin niitä iänikuisia pilvettömiä taivaita, palmuja ja hiekkasia varpaita rannalla! (Vaikka jos totta puhutaan niin oisin kyllä jo aika valmis lähtemään jonnekin missä olis helpompi mennä ulos, ei tarttis kerrostaa kaikkia vaatteita päälle eikä raivata lumia ulko-oven edestä joka kerta ku sen haluaa aukasta..)

Koska pirpana vietti joulua isänsä luona, niin meilläpä oli aikuisten joulu, kaikki lapset kotona plus amerikan vävy. Saatiin keskittyä lähinnä syömiseen ja olemiseen. Oikein mukavaa! Yks uus jouluruoka-aine oli itsepoimitut ja -säilötyt oliivit, toivoisin että siitä vois tulla perinne. Kaikenkaikkiaan ruokaa oli ihan liikaa, sillä isot lapset viipyivät vain pari päivää eikä sinä aikana ehditty syödä kuin yksi kunnon jouluateria ja joulupitsat.

Lahjoja oli tosi maltillisesti, en vaan jaksa haalia mitään turhaa yhtään kenellekään. Kirjakaupassa kävin kun käskettiin, sieltä lähti mukaan lähinnä kalentereita ja jotain muutakin vissiin. Lapset sai jokainen yhdet isot järkilahjat tarpeeseen sekä rahaa. Suklaata oli ihan liikaa, on vieläkin syömättä vaikka kuinka, ja kun yli puolet syöjistäkin on kaikonneet niin arvata saattaa miten käy..

Mukavaa loppuvuotta kaikille! ♥♥

Hyvää Joulua Sevillasta!

Reissua takana noin neljä viikkoa, ja mua kyllästyttää tosissaan (ihan yhtä paljon ku mua nyt kyllästyttää käydä läpi näitä lomakuvia ja tehdä tätä reissupäiväkirjaa..) Liehua nyt maailmalla viikkokaupalla ihan yksin! Todellisuudessahan mää olin tässä vaiheessa ollut yksin ehkä kolme päivää, mutta kyllästytti silti. Pikainen tsekkaus vieläkö ystävä majailee Aurinkorannikolla - kyllä - mietintämyssy päähän ja uutta suunnitelmaa kehiin. Ensin Farosta bussilla Sevillaan, ja siellä 24 tehokasta tuntia aikaa tutustua kaupunkiin. Vaikka en edelleenkään suurkaupungeista tykkää (enkä varsinkaan pyöriä vieraissa suurkaupungeissa yksin..), niin Sevilla kyllä yllätti positiivisesti, ja oikeestaan jäi niin paljon nähtävää että joskus ohikulkiessa saatan vielä palata.

Ihanaa joulunaikaa jokaiselle! ♥♥

Algarve

Päätin mennä vielä vähän etelämmäksi. Algarvessa olen käynyt joskus teinivuosina, sillon oli kesä, +40 astetta hellettä ja silleen, nyt oli paljon mukavampaa. Pari päivää Farossa, ja päiväretki Lagosiin. Synttäripäivänä tein jotain mitä en koskaan ennen: kävin yksin autiolla saarella keräilemässä simpukankuoria. Oli pilvettömiä päiviä, ihania auringonlaskuja, ja merta, merta, merta sekä ihmeellisiä värejä. Taidan olla rakastunut ♥♥♥♥

Leirielämää

Kymmenen päivää keskellä ei-mitään, seurana kolme miestä ja seitsemän kissaa. Ympärillä hiljaisuutta, luontoa, eikä paljon mitään muuta. Työ oli enimmäkseen oliivien poimimista, vähän myös muuta puutarhahommaa ja ruuanlaittoa. Tykkäsin ihan tosissaan asua hetken ilman mitään mukavuuksia ja olisin saanut olla pitempäänkin, mutta sen verran alkoi kermaperseilyttämään että halusin päästä synttäripäiväksi lämpimään suihkuun ja nukkumaan ilman että nenänpää jäätyy yön aikana..

Mitäs sitte??

 

On pyöritty päivä helteisessä Lissabonissa, sanottu heipat uusille tuttavuuksille, ja yhtäkkiä oonkin ihan yksin, vailla kovin tarkkoja suunnitelmia. Majapaikka AirBnB:stä pariksi yöksi kaupungin eteläpuolelta, ja kovaa yritystä saada edes yksi myöntävä vastaus niistä lukuisista wwuuffipaikoista joihin olen lähetellyt viestejä jo viikkoja. Väliin mahtui taas yksi pyörähdys rantsussa (♥), kävelyä pimenevässä illassa pitkin joenrantaa, treffit Jessen kanssa, pari kuumottavaa tilannetta (kuten öinen metroseikkailu matkalaukun kanssa, hämäriä kujia, outoja kaupustelijoita, takalukittuja ovia), ja pikkuhiljaa hiipivä paniikki siitä mitä seuraavaksi.. On vaan pakko luottaa että pärjään yksin, että kaikki järjestyy lopulta parhain päin..