Kyllä se vaan niin taitaa olla, että sielu jäi ainakin puoliksi Ranskaan. Tässä nyt odottelen palaileeko se sieltä koskaan, vieläkin aika ajoin leijun niissä tunnelmissa, ja vasta ihan hitaasti totuttelen palaamaan arkeen ja aherrukseen. Mä en ole ikinä koskaan ennen ollut yhtä lomalla, ja voi että se teki hyvää!! Ja vaikutus näyttää vieläpä säilyvän aika pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti