Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Lupaan, etten enää lupaa mitään




..sillä tässäpä heti perään kuvia siitä keskeneräisestä leivinuunista. Intouduin maalaamaan nuo laastitut osat ihan valkoisiksi (laasti oli vähän luonnonvalkoisehtavaa), ja siitä tuli niiiin hyvä, että ihan melkein tekisi mieli heti jatkaa laastimistakin loppuun asti. En kuitenkaan vielä tee sitä, yritän saada Ukkoa jollain konstilla innostumaan laastimishommasta, vaikka alussa niin vannoin että kyllä minä sen ite teen, mutku se ei ookaan yhtään helppoo eikä kivaa.. Nuo kaarikohdat sekä ulkonevat tiilirivit suosiolla ihan vaan maalasin, laastia olisi niihin ehkä ollut liian vaikea saada siististi (ihanku se missään muuallakaan mitenkään siististi olisi..), mutta muutoin olisi tarkoitus pinnoite laittaa maalin alle tuolleen vähän epätasaisesti eikä mitenkään ihan täysin umpeen nuita saumoja, se on ihan tarkoituksella just tuolleen tehty :o) Tuon kivitason ja valkoisen osan saumakohdan yritän vielä siistiä, niin ei pistä ihan noin pahasti silmään. Luukunvierustiilet saa ehkä jäädä ennalleen, ehkä. Ai ku tykkään tuosta valmiista kyljestä!!

2 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Onko sitä laastia pakko laittaa? Meillä vedettiin maali ihan vaan siihen tiilen pintaan, ei mitään laasteja tai tasoituksia ollu välissä. Paaaaaaaaljon helpompaa ja nopeempaa... ;) Muutama kerros piti maalia laittaa, oliskohan ollu 2 ainakin, ehkä jopa 3. Mutta maalaaminen on onneks aika nopeaa touhua kuitenkin.

Vianna kirjoitti...

No onhan sitä nyt pakko laittaa loppuihinkin saumoihin ku on kerran alotettu! Muutenhan olis ihan eriparikyljet uuniparalla :o) Kyllä me tämä vielä joskus valmiiksi saadaan. Ja tosiaan aika monta kerrosta maalia sai punatiileihin laittaa että meni tummuus piiloon, laastin päälle riitti kertasipaisu :o)