Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Haikeutta ilmassa


Kummallista. Tiesin toki että tykkään ihmisistä ja kiinnyn helposti, mutta silti tai ehkä just siksi on jotenkin oudon haikeaa aina kun nuita meidän vapaaehtoisia lähtee kotiin.. Vaikka ne ei viipyis kuin pari viikkoa, silti aina niiden lähdön jälkeen tuntuu kuin jotain puuttuis.



Hyvänä puolena mainittakoon, että nyt mulla on ystäviä ympäri maapallon, ja kyläilykutsuja sinne tänne. No ei tietenkään oikeesti, mutta eipä sitä tiedä jos vaikka joskus tulisi lähdettyä johonkin sellaiseen maahan, josta ei aikaisemmin olisi ollut yhtään kiinnostunut, mutta nyt yhtäkkiä onkin.



Onneksi niitä on vielä tulossa lisääkin, ei ne työt farmilla vielä tähän lopu :o) Ja ensi kesänä sitten tavataan taas uusia vapaaehtoistyyppejä, ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa joitain vanhojakin.



Viikonloppuna taas kotiseutumatkailtiin, tällä kertaa käytiin Helvetinkattilassa. Oli todella upea paikka, ja kätköhän se tietysti sielläkin luurasi. Sekä sadoittain hirvikärpäsiä..

Ei löydy hyvää linkkiä tähän, mutta tässä vähän jotain infoa: Helvetinkattila on Varpaisjärven yksi huomattavimmista luonnonnähtävyyksistä. Se on noin 600 m pitkä ruhjelaakso, jossa on runsaasti moreenipeitteisiä kallioselänteitä. Ruhjelaakson toisessa päässä on varsinainen Helvetinkattila, joka on jylhä, pystyseinäinen n. 15 m syvä ja 20 m leveä rotko. Pohjalla on vaikeakulkuinen louhikko. Alue on suosittu paikallinen nähtävyys ja sinne johtaa opastettu polku.

Ei kommentteja: