Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Kiitollisuuskivi

Kirjailija ja opettaja Lee Brower kertoo seuraavanlaisen tarinan Rhonda Byrnen kirjassa Salaisuus:

"Kaikki varmastikin kokevat vaiheita joissa joutuvat toteamaan: "Mikään ei onnistu", tai: "Nyt menee huonosti." Kerran kun perheessäni tapahtui yhtä ja toista, löysin kiven, ja istuin vain tuo kivi kädessäni. Otin sen mukaani, työnsin sen taskuuni, ja sanoin: "Aina kun kosketan tätä kiveä, ajattelen jotain mistä voin olla kiitollinen." Niinpä joka aamu vuoteesta noustessani otan kiven peilipöydältä, laitan sen taskuuni ja käyn mielessäni läpi kaiken mistä olen kiitollinen. Entä iltaisin? Tyhjennän taskuni, ja siinä kivi on taas.

Tämän ajatuksen ansiosta minulla on ollut todella hämmästyttäviä kokemuksia. Eräs eteläafrikkalainen mies näki minun pudottavan kiveni. Hän kysyi: "Mikä tuo on?" Kerroin siitä hänelle, ja hän alkoi kutsua sitä kiitollisuuskiveksi. Kaksi viikkoa myöhemmin sain häneltä sähköpostiviestin Etelä-Afrikasta. Hän kertoi: "Poikani on kuolemaisillaan harvinaiseen sairauteen. Se on eräänlainen maksatulehdus. Lähettäisitkö minulle kolme kiitollisuuskiveä?" Omani oli aivan tavallinen kivi, jonka olin löytänyt kadun varrelta, joten vastasin: "Totta kai." Halusin varmistaa että kivet olisivat erityisen kauniita, joten menin joelle, valitsin sopivat kivet ja lähetin ne hänelle.

Neljä tai viisi kuukautta myöhemmin sain häneltä taas sähköpostia. Hän kirjoitti: "Poikani on parantunut, hän on aivan terve." Hän jatkoi: "Mutta tiedätkö mitä? Olemme myyneet yli tuhat kiveä kiitollisuuskiviksi kymmenellä dollarilla kappaleelta, ja kaiken sen lahjoitamme hyväntekeväisyyteen. Suuret kiitokset!"

Kiitollinen asenne on siis erittäin tärkeä."


Löysin itselleni tällaisen käteensopivan kiitollisuuskiven kaupasta. Ihan en taskussa sitä aio kannella, mutta se nököttää milloin missäkin pöydänreunalla muistuttamassa, että asenne ratkaisee. Kiitos, että sain jakaa tämän "salaisuuden" kanssasi!

3 kommenttia:

pioni kirjoitti...

Tuon kirjan voisikin lukea, kiitos vinkistä.

Kiitollisuuskivi sopisi jokaiselle, taskuun taikka pöydänreunalle.

Heli kirjoitti...

Perjantaina tuli yhdessä porukassa puhe kiitollisuuden päiväkirjasta. Kaksi tuttavaani kertoi että ovat sitä jo vuosia täyttäneet. Minä en ollut sellaisesta kuullutkaan.. mutta eipä tekisi pahaa. Siinä laitetaan toiselle sivulle asiat mistä sinä päivänä haluaa kiittää. Toisella sivulla sitten kiitetään jo etukäteen tulevista asioista, niin kuin ne olisi jo tapahtuneet ja niistä voisi jo kiittää.

Mietin olisikohan tuossa kenties ideaa itsellenikin.. olen melkoinen pessimisti ja voisi olla ihan hyvä asia opetella vaikka joka päivä kiittämään siitä mikä on ollut hyvää - ettei unohtaisi, että jokaisessa päivässä on varmasti jotakin kiittämisen arvoista!

Myös tuollainen kivi voisi olla hyvä juttu!

sellariina kirjoitti...

Mukava löytää sinun blogisi. Ihania kuvia ja tunnelmaa. Mukavaa joulun aikaa!