Metsän reunassa, mansikkapellon alanurkassa nököttää vanha savusauna. Saunan ja vanhan kukkivan tuomen välistä kulkee polku lähteelle. Näin alkukesällä se on vielä varsin helppokulkuinen, polun reunalla kasvaa rentukoita. Helleviikolla nestetankkaus hoituu suoraan lähteestä haetulla, raikkaalla vedellä. Viisitoista litraa kerrallaan, vanhalla maitokärryllä ylämäkeen, keittiöön asti.
3 kommenttia:
Voi mitä idylliä!!
Oh ja voih. Minä olen niin henkeen ja vereen luontoihminen, että tällaiset luonnon helmassa olevat kohteet saavat aina sydän väpättämään :)
Vanhoissa rakennuksissa etenkin on sitä jotain!
Kiitos ystävät! Minäkin tykkään!
Lähetä kommentti