Meidän perhe ei näköjään viihdy lomilla yhdessä, sillä taas kävi kuten lomalla yleensä. Tällä kertaa, niinkuin yleensäkin, minä jättäydyin suosiolla kotiin elukoita hoitelemaan, ja Pienimmäinen nuhanenä joutui raukka hänkin jäämään äitiä vahtimaan. Mehän oltiin reissussa viikko sitten, nyt en olisi jaksanutkaan lähteä mihinkään, ja muutenkin olen varsinainen kotikissa. Mies ja isot lapset lähtivät jo lauantaina ensin sähköttömälle, eristämättömälle mökille lumisiin maisemiin, ja tänään ovat hurauttaneet mummulaan. Osa aikoo palata kotiin jo torstaina, ja loput junalla lauantaina. Mies on taas viikonloppuna menossa hirviä jahtaamaan, joten perhe on kasassa vasta sunnuntai-iltana. Mitä lomaa tämä muka on? Minä haluaisin köllöndeerata isännän kainalossa aamut, touhustella pihalla ipanoiden kanssa päivät ja iltaisin taas kupsotella sohvalla viltin alla tai syödä hyvin tai jutella tai tehdä edes jotain mitä arkena ei ehdi. Aika karua jos lomalla täytyy aina lähteä jonnekin - lomalle - irtautumaan arjesta.
Alankin jo odotella joululomaa..
1 kommentti:
Lomailu on tosiaan taitolaji; miten sovitella yhteen perheen jokaisen jäsenen erilaiset tarpeet? Nautinnollista lomaa sinne kuitenkin! Meillä lomaillaan vain viikonloppua pidentäen ja reissuun emme tällä kertaa suuntaa. Pieniä yhteisiä juttuja on suunniteltu, joten ehdin myös nauttia kotona köllöttelystä. Hiihtolomalla sitten reissuun.
Lähetä kommentti