Kevät on täällä!

Kevät on saapunut, vaikka kuvat onkin vielä menneen talven lumia. Viime yönä satoi ihan pienesti lunta, joka ei edes muuttanut maata valkoiseksi ja on nyt jo muuttunut rännäksi. Muuten ei lunta ole enää kuin pieniä läjiä kaikista varjoisimmissa nurkkauksissa. Nautin kunnon pakkastalvesta, ja nyt olen nauttinut auringosta silloin kun se on paistanut, valobuustista, maan tuoksusta, lintujen lurituksista, ja paljain jaloin hipsimisestä pihalla. Kohta pääsee uimaan! Olenkin koko talven päässyt noin kerran kuussa ystävän kanssa käymään pulahtamassa avantoon, pian on sulat vedet.

 

Tämä aikainen kevät sikäli yllätti, että olen toosi myöhässä taimikasvatusten kanssa. Kurkkuverhot on hyvässä kasvussa, mutta tomaatit vasta ihan vauvoja. Olisinpa tiennyt laittaa ne jo aiemmin, jo nyt on aurinkoisina päivinä kasvihuoneessa ollut kesälämpötilat. Pihahommeleitakin pääsee pian kunnolla tekemään. Ehkäpä pääsiäisen aikaan käyn yhden lapsen pihalle rakentamassa pienen viljelyalueen, ja vastavuoroisesti saan tänne apukäsiä ulkotöihin.

 

Elämä on ihan mallillaan. Kissat tykkää ulkoilla, punkit on heränneet talviunilta, kansalaisopiston kevätkautta jäljellä vielä pääsiäisen jälkeen pari viikkoa, kesän suunnitelmat kehittymässä. Mikäs tässä ollessa.

 

(Vinossa kuvassa luulin suoristavani horisonttia, mutta kaikki menikin vielä enemmän vinkkuraan, hih.)  

Lomakin oli

Olin jo aikapäivää sitten luvannut mennä auttelemaan tyttären luo kodin raivaushommissa kunhan sopiva rako löytyy, ja nyt talvilomaviikolla se löytyi. Tällä kertaa huristelin paikalle junalla, olipa aika paljon lepposampaa kyytiä, vaikka sitten olinkin täysin heidän kuskaamisten armoilla, vaan hyvin pääsin kaikkialle minne pitikin eli vähän muitakin sukulaisia tapaamaan ja ihan pikkusen ostoksille. Jätin vielä muutaman lomapäivän kotoiluunkin, ja niinpä ehdittiin poikasen kanssa kävästä Kuopiossakin. Eli kaikki lapset on taas nähty paitsi se yksi joka asuu muilla mailla.

 

Oli tarkoitus lomalla saada myös tehtyä alustavia suunnitelmia kesän joogajutuista, vaan sepä nyt jäi myöhempään hetkeen. Jotain kuitenkin sain kalenteriin laitettua, vaan on jotenkin superhankalaa nyt keksiä mitä ihmiset tarttee, en tiiä. Ois kiva yhteistyökuvio: vedic art & jooga, siihen pitäis löytää retriittipaikka, yks jota kysyin oli aika kallis ja vaatis vähintään 12 osallistujaa.. Pitänee huomenna aktivoitua etsimään lisää mahdollisia paikkoja.

 

Kansalaisopiston kesäjoogaakaan ei oo vielä sovittu, toukokuun metsäjoogatkin on vähän niin ja näin, ja mietin että johtuneeko siitä kun nyt mulla vähän kiinnostelis vuokrata kesäksi pikku liiketila kaupungista ja alkaa järkkäämään ihan omia hommia siellä. Taitais olla aika iso revohka kun tarkottais alv-rekisteriin menoa ja sitä myötä myös esim. kirjanpitäjän palkkaamista. Josta tulikin mieleen että viime vuoden veroilmoitus pitäis tehdä kun sekin oli lomatekemisten listassa.. Eipähän tarttis ite moisista huolehtia jos ois se kirjanpitäjä.

 

Pääsiäissuunnitelmat meni ihan uusiksi, mun oli tarkoitus osallistua yhdelle retriitille mutta tulikin ilmoitus että se on peruttu. Oiskohan siinä välissä sitten aikaa oleskella enemmän kotona, kun käsitöitä on taas jonoksi asti ja ekat kylvötkin on jo tehtynä ja koko ajan niitäkin tulee lisää.

Oikea talvi

Ja jeeee, neljän kuukauden tauon jälkeen mulla on tietokoneehko jolla voi tehdä tarvittavia juttuja netissä, kuten kirjoittaa blogia ja laatia laskuja ja ehkä joskus ladata jokusen videon youtubeen. Paljon muuhunpa en konetta tarvikaan kun kaikki hoituu kätevästi kännykällä. Sain käyttööni vanhoista osista kasatun pöytäkoneen, eli onhan tää kauhee rohjo verrattuna läppäriin, mutta eipä mun oo tarkotus tätä mukanani kuljetellakaan. Sellanen pikkujuttu tosin, että kuvia en oo vielä siirtänyt läppäriltä pois joten pitänee tähän joku kuvanen lisätä myöhemmin puhelimelta.

Ai että oon nauttinut tästä talvisesta talvesta! On ollut niin kaunista, joka päivä huokailen täällä satukirjassa kulkiessani. Kylmää toki, mutta ei kauheen pitkiä superpakkasjaksoja kuitenkaan, joten hyvin on pärjätty. Meillä tais enimmillään pakkanen käydä reilussa 29 asteessa. Ja ihanaa kun lunta ei ole kovin paljon, jotain alle 20 cm, mikä on täällä tosi harvinaista vaan onhan tässä talvea vielä jäljellä. Oon päässyt kiertään tuota mun pikku kävelylenkkiä ilman lumikenkiä. Jos tulee paljon lunta niin sitten pitää lenkit siirtää kokonaan pellolle ja metsään.

Edelleen huhuilen sen autotallin perään. Saatiin viime kesänä kuoppa kaivetuksi mutta kun se pitäis myös täyttää sopivalla aineksella ja vielä rakennuskin pystyttää/siirtää paikoileen. Naapurin mummo on muuttanut talveksi kaupunkiasuntoonsa, ja ihan viime viikolla tuli mieleen että jos kysyisi haluaisikohan se vuokrata meille autotalliaan kun ei itse sitä käytä. Vaan voipa olla että kyselyt jää ens syksyyn. Oishan se kiva saada autollekin katto pään päälle, nyt on raukka koko ajan ihan kohmeessa, ja jopa pari viikkoa seisoi vaan pihassa, mutta se ei johtunut kylmästä vaan jarruista - tällä kertaa se toinen takajarru jumahti kiinni kesken ajon. Nytpä on molemmat korjattu ja voi taas huristella turvalliseti työmatkoja.

Eikait tässä kummempia kuulu, arki rullaa menojaan, työt on sopivasti vähentyneet kevätkaudelle, on aikaa ulkoilla, värkätä käsityöjuttuja ja jatkaa ainaista tavaravuorien hävittämistä. Nyt on jopa tiedossa jos ei nyt ihan pikkuremppaa niin ainakin kalusteiden siirtelyä paikasta toiseen, katotaan mihin into ja aika riittää, kohta kun alkaa puutarhastelukausikin.

Muuttoja

 

Yksi lapsi sai opintonsa siihen pisteeseen mihin aikoikin, ja päätti lähteä maailmalle talvea pakoon. Ensin koti piti kuitenkin tyhjentää, ja tänne meillehän tavarat luonnollisesti tuli säilöön/ uudelleenkäyttöön. Käytettiin lähes kokonainen viikko tavaroiden perkaamiseen, ja huomattavasti pienempi kuorma lähti mukaan maailmalle.

No eipä siinä, samoihin aikoihin toinen lapsi sai korkeaopinnoista tarpeekseen, jätti koulun kesken ja muutti takas kotiin. Sieltä tuli vähän pienempi kuorma tavaraa myöskin meidän iloksi. Onneksi meillä oli pikainen tarve saada tupa tanssi- ja joogakuntoon, joten tavarat upposi aika nopsasti peremmälle taloon - tosin eihän ne vielä mitenkään lopullisilla paikoillaan ole.

Ja onpa sekä näitä kotiinpalanneita että täällä jo ennestään olleita meille tarpeettomia tavaroita jo vähän saatu kiertoonkin. Samalla olen käynyt läpi yläkerran aulaan vuosia sitten parkkerattuja laatikoita, lajitellut ruuveja ja työkaluja, heittänyt turhia roskia pois ja saanut näin vähän tehtyä tilaa "uusille" huonekaluille. On nimittäin vähän hakusessa mihin tänne upotetaan esim. 2 kappaletta 120 cm leveää runkopatjaa tai parimetristä tietsikkapöytää (joista toinen onneksi matkaakin Kuopioon kunhan keksitään miten).

Että tämmöstä näin joulun alla. Tietsikkaa ei mulla vieläkään ole, joten teen nyt vaan tällasia kevytpostauksia kännykällä. Leppoisaa joulunalusaikaa ja rauhallisia juhlapyhiä!

Sintraa ja syyshommia

.

Sintran reissu oli ihana! Vaan siitä on nyt jo sen verran aikaa, että tuntuu kuin se olisi ollut unta tai ehkä se olikin satua.. Olen varmaan jossain entisessä elämässä asunut noilla seuduilla, sen verran kova veto sinne on. Ja niinpä varasinkin jo ensi syyslomaksi saman hotellin omaan käyttöön ja kunhan saan koko paketin kasaan niin pääsen kauppaamaan seuraavaa Sintran jooga- ja patikointilomaa. Super!

Olen laitellut pihamaata talviunille. Kasvihuone siivottu, valkosipulit istutettu, trampoliini purettu, kompostit tyhjennetty, purkit ja purnukat kerätty pois lumen alta, loput taimet kaivettu maahan, talvirenkaat vaihdettu, ja mitähän vielä. Melkein joka päivälle on ollut jotain pientä pihahommaa, on ollut kiva touhuilla ulkona, niin upeat kelit on nyt lähes koko syksyn kyllä ollut.

Mitäs nyt?

Lähen viikonloppuna työreissulle sinne Sintraan, Portugaliin, ja kun palaan kotiin niin en voi enää käyttää mun läppäriä kun tätä ei voi päivittää windows11:ksi ja w10 tuki loppuu. Eli pitäis vissiin ostaa uus kone tai sitten tehä jotain kommervenkkejä että voisin vielä käyttää tätä nykyistä. Kun ei tää niin vanha edes ole, ostin muistaakseni alkuvuonna 2019 kun piti pystyä tekemään joogaopekoulutuksen tehtäviä reissun päällä. Ihan höhmöä että pitäis vaan kuluttaa ja hommata lisää materiaa..

 

Jos jotain uutta pitäis hankkia niin kamera ois toivelistalla. Tänäkin aamuna oli muka liian hämärää ulkona kuvaamiseen vaikka aurinko oli jo noussut. Valovoimaisempi objektiivi saattais auttaa asiaa. Piti aamutöiden jälkeen käydä vielä uus kuvauskierros kun nyt on kaikkee kaunista tuolla pihalla. Tässä olis vielä hommia tehtävänä tänään ja huomenna ennen reissua, kuten tomaattien keruuta kasvihuoneesta sisälle kypsymään, paremman valikoiman kaupassa käymistä, pakkaamista, ja ohjelmien hiomista reissun joogatunneille. Mutta jotenkin nyt enemmän vetäis neulominen, ja näköjään koneella näpyttely ja valokuvaus sekä ulkoilu kun tänään paistaakin aurinko. Jospa ne tomaatit ois nyt sitten seuraavana, sais olla vähän ulkona. Illaksi taas töihin.

 

Pyysin uuden tarjouksen kevään joogamatkasta kun oli vähän - köhköh - kalliihko tuo alkuperäinen tarjous jota jo kerkesin vähän kaupitellakin. Ihmeesti vaan ei kukaan halunnut sillä hinnalla lähtä mukaan, mutta nyt hinta ois jopa jo realistisissa rajoissa, tokihan sieltä piti joitain elementtejä jättää pois mutta parempi näin. Uudet tiedot löytyy entisestä paikasta eli täältä. Ties vaikka lähtisit mukaan?

Rajat on rakkautta

Joskus sitä pitää vähän suitsia itseään kaikella rakkaudella. Kun päätin silloin lähes vuosi sitten että käyn joka päivä kävelyllä niin päätin paljon muutakin. Kuten esim. että muistan juoda vettä, syön kunnolla, liikun tarpeeksi enkä roiku puhelimella koko aikaa. Kävelyllä käyminen on ollut vähän retuperällä viime aikoina, oikeestaan se jäi joskus kun lumet suli ja pystyi puuhastelemaan pihalla muutenkin. Mutta nythän ollaan taas menossa kohti sisäkautta, joten olen taas yrittänyt palata kävelyrutiiniin - vaihtelevalla menestyksellä tosin, pitää ymmärtää käydä lenkillä ennen töihin lähtöä.

 

Mutta se puhelimella roikkuminen sitten.. Siihen olen nyt joutunut laittamaan vähän tiukempia sääntöjä. Meillä kun ei ole telkkaria niin tulee puhelimelta katottua "telkkua" esim. neuloessa, ja muutenkin saan kyllä kulumaan runsaasti aikaa lähinnä instagramissa. Paitsi kun laitoin siihen rajan, tunti päivässä, niin välillä se jää siihen tuntiin tai allekin. Olen myös opetellut etten ota puhelinta mukaan vessaan (niinkin on ennen saattanut tapahtua), ja pyrin olemaan selaamatta sitä silloin kun syön. Aamut olen rauhoittanut kännykättömiksi, saan avata somen vasta kun olen ollut hereillä vähintään tunnin ja kävellyt vähintään 1000 askelta (se askelmittari on tosin kännykässä..). Nyt kun illat pimenee niin otin taas käyttöön näytön punasävyn joka lävähtää päälle vähän ennen auringonlaskua, eli sen jälkeen ei kuvat ole oikeansävyisiä ja pikku teksti vielä hankalampaa lukea. Ja lisäksi illalla laitan päähän sinivaloa estävät lasit. Näillä toimilla kuvittelen vähän hillitsevän itseäni etten niin herkästi unohdu ruudun tuijotteluun. Niin ja viimeisempänä haasteena olen jo kolmena viikkona pitänyt somettoman sunnuntain - hyvä minä.

 

Sikäli vähän nurinkurista, että näin pienyrittäjänä mun pitää olla somessa aktiivinen jotta algoritmi jaksaa suosia mun postauksia ja potentiaaliset asiakkaat löytää mun luo. Hohhoijaa, on se tämäkin. Enkö kuitenkin toivo myös niille asiakkailleni lisää hyvinvointia ja ehkä vähemmän ruudun tuijotusta. No mutta enivei, nyt on mun pitkään haaveilema joogamatka Irlantiin ottanut nytkähdyksen eteenpäin kun matkatoimisto sai kasattua paketin ja mulle jää vain se (some)markkinointi (plus sata pientä pikkuhommaa). Irlannin matkasuunnitelmia voi käydä kurkistamassa täältä 

Syysunelmii

Eräänä pilvisenä päivänä pidettiin takkutaituri-kaverin kanssa valokuvaussessio. Ajeltiin ptkin kyliä hyvien kuvauslokaatioiden perässä ja muutama löydettiinkin. Hän otti musta takkukuvia ja minä otin hänestä joogakuvia - winwin.

 

Kansalaisopistotyöt on taas alkaneet. Saatiin meidän paikkakunnalla liikuntaryhmille uudet kivat tilat käyttöön, siellä olen yhden tunnin nyt pitänyt, ja ensi viikolla alkaa kaikki loputkin ryhmät. Tälle syyskaudelle toteutuu seitsemän viikkoryhmää ja lisäksi kerran kuussa ajelen vähän kauemmas pitämään yinjoogaa. Tuntuu sopivalta työmäärältä ainakin vielä tässä vaiheessa.

 

Ihan huvikseni vein tänään mun kasvattaman hassun kalebassin/pullokurpitsan Suureen Kurpitsankasvatuskilpailuun syystorille. Hän voitti kakkospalkinnon persoonallisimman kurpitsan kategoriassa. Palkinnoksi sain kurpitsansiemeniä, eli ensi vuonna sitten vissiin uudestaan :o)

 

Syystorilla tapasin muutaman tutun ja sainpa taas yhden hyvän yhteistyökuvioidean. Täytyy alkaa kehittelemään jonkunlaista tapahtumaa/retriittiä, joogaa yhdistettynä taas yhteen erilaiseen jutukkaan. On niin hauskaa kun voi jakaa osaamaistaan eteenpäin monia reittejä pitkin ja monenlaisten eri alojen osaajien kanssa.

Kohta taas mennään

Lomapäivä numero 11. Onpa ihanaa kun nyt tuli vielä tämä kesäinen alkusyksy, meinasi jo usko loppua koko kesään. Nyt on kaunista, kuulasta ja kuivaa, ehkä nyt vihdoin ensi yönä saadaan vähän vettä. Juurikin kuivuudesta johtuen kasvimaan sato ei ole mitenkään päätähuimaava, ja siksipä sainkin idean muuttaa joidenkin hyötykasvien kasvatuksen jatkossa pois pellolta. Ja sitä varten täytyy rakentaa uusi kasvimaa-alue tuohon talon taakse tyhjälle pläntille joka joskus alkuaikoina olikin kasvimaa, sen jälkeen nurmikko ja viime aikoina villiintynyt heinikko. Sen ajoin matalaksi ja siihen vaan kangasta väliin ja kunnon kasvulaatikot, kyllä se meiltä käy.

 

Muutoin olen viettänyt lomaa just niinkuin halusinkin, haahuillen ulkona, tehden hommia vähän sieltä ja täältä. Olen kerännyt marjoja puskista pakkaseen, kitkeskellyt kukka-alueita, istutellut pari uutta taimea, neulonut jämälangoista uutta villatakkia sekä nyt vihdoin jo lähes valmiiksi tammikuussa aloitetut villasukat, lojunut joogamatolla joka päivä ja ilta, lukenut kirjoja, antanut ajan kulua. Olen välillä jopa tehnyt ruokaa!

 

Ja vähän pieniä pikkusuunnitelmia töiden suhteen on myös kehkeytynyt mielen perukoilla. Uusia retriittisuunnitelmia ja minityöpajoja esimerkiksi. Myös tulevien joogareissujen suunnitelmat on pyörinyt pienesti mielessä.

 

Maanantaina alkaa taas syksyn kansalaisopistorutistus, ja seuraavat 13 viikkoa onkin sitten enemmän tai vähemmän joka päivä töitä, Sintran reissukin lähenee. Viikonloput järjestin niin että mulla on enimmäkseen ainakin yhden päivän vapaat. Luulisi että nyt jaksaa painaa taas hommia kun on saanut keräillä voimia. Mutta nyt keräilen voimani kohti kuntosalia ja puutarhamyymälää, tarvin muutamia juttuja esim. tulevalle kasvimaalle.

Reissukesä

Laskeskelin tässä, että olen tänä kesänä pakannut ja purkanut matkalaukun noin seitsemän kertaa erilaisia työ- ja huvireissuja varten. Eli eipä vissiin ihmekään kun tuntuu etten ole oikein ennättänyt mitään tehdä kotona tai pihalla. Niin ja kyllähän tässä yksi kasvihuonekin tuli rakennettua sillä vähällä ajalla minkä kotona olen viettänyt - vaikka edelleen siitä puttuu yksi seinä, jospa ennen yöpakkasia olis kaikki osat paikoillaan.. 

 

Tämän viikon vielä huristelen ympäri maakuntaa pitämässä joogatunteja ja onpa pari yksityisasiakastakin tulossa, ne on onneksi täällä kotona, mutta toki yhtälailla vaatii suunnittelua nekin sessiot. Ja sittenpä pidänkin parin viikon kesäloman, vaikka tiedän jo etten kokonaan pääse töistä eroon, tiedossa on ainakin akuuttia Irlanninmatkan rakentelua ym, mutta tunteja en aio pitää ennnekuin kansalaisopistot taas alkaa porrastetusti viikolta 37 lähtien. Ilmoittautuminen alkoi tänään, saapa nähdä toteutuuko kaikki ryhmät.

 

Lomalla en aio juurikaan poistua kotoa, just viime viikolla kävin nyt vihdoin tekemässä sen toukokuulta myöhemmäksi siirtyneen pohjoisen kiertoajelun, eli vein poikasen takas Rovaniemelle opiskelujen jatkumista odottelemaan. Ja toki matkalla tuli kierrettyä myös muutamat Oulun sukulaisetkin, niitä kun niin harvoin nykyään näkee (mitäs ovat niin kaukana..). Ja kun tiedän että seuraava vapaahetki koittaa vasta jouluna enkä silloinkaan varmaan halua liikahtaa yhtään mihinkään, niin nytpä oli hyvä hetki reissata. Joitain paikkoja jäi kaymättäkin, terkkuja sinne!

 

Meillä oli nyt viikonloppuna tanssi- ja joogaretriitti jo kolmatta kertaa. Ai että kaikki tuollaiset kokoontumiset ja kuplaantumiset on aina niin voimallisia ja voimaannuttavia. Kyllä olen kiitollinen että saan tehdä tätä mitä teen! Ja että olen löytänyt ihania ihmisiä ympärille ja voidaan jakaa ideoita ja osaamista yhdessä. On suuri siunaus pystyä tarjoamaan ihmisille hetki irti arjesta. Kiitos kiitos kiitos!!!

Hellehommeleita

No nytpä sitten onkin riittänyt lämpöä.. Olisi mun makuun sopinut paremmin jos ois hieman tasaisemmin jakautunut koko kesän ajalle, mutta onhan se tämäkin ihanaa kun ei oikein voi muuta tehdä kuin istuskella varjossa lukemassa tai neulomassa ja välillä käydä uimassa. Enpä voi valittaa.

 

Meillä oli aivan huikean ihmeellisen maaginen hemmottelun ja henkisyyden viikonloppu aivan uskomattoman upeassa paikassa tuossa toissaviikolla. Tuntuu pitkästä aikaa että elämässä on tapahtunut jotain, mielessä on tapahtunut jotain. Osallistujia oli vain muutama, meitä ohjaajia useampia. Tein siellä myös hoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kuumakivihierontaa ja äänimaljahierontaa, ja olipa ihana pitkästä aikaa päästä tekemään niitäkin. Eli oli aika työntäyteinen viikonloppu kyllä, mutta silti sain itsekin olla paljon osallistumassa meditaatioihin, saunahetkiin, joogaan, yrttiretkelle. Ihaninta ikinä oli aamulla kävellä suoraan sängystä uimaan lähdepohjaiseen järveen lumpeiden sekaan! Kaikkein raskainta oli ajaa sinne ja taas kotiin, reilu 300 km suuntaansa. Ja heti kotiinpaluun jälkeisenä päivänä lähdin kolmeksi päiväksi ohjaamaan joogaa ratsastusleiriläisille.

 

Nyt oon kotona ja nautin täysillä. Oleilusta, lämmöstä, kodista, uimisesta, kissoista, kasvihuoneesta, kesästä, kukista. Mansikoita olis tuolla viidakon keskellä jos jaksais niitä hakea, ei mitään säilöttäväksi asti mutta vähän välipalaa. Kurkkuja alkaa kohta tulla, muutama tomaatti silloin tällöin, sipuleita vaikka muille jakaa ja ehkä jotain muutakin kunhan kesä tästä vielä etenee.

 

(Alimmassa kuvassa nykyinen kasvihuone kaksi vuotta sitten. Aikamoinen muutos!) 

Kesää odotellessa

Jospa huomenna nyt sitten vihdoin alkais tämä kesä. On se hullua, että on jo lähes heinäkuun puoliväli eikä vielä yhtään ole tuntunut kesäiseltä, ei yhtään hellepäivää, hyvä kun edes muutamana päivänä on ollut yli 20 astetta (mun lämpötilahuivi kertoo totuuden), eikä paljon ole aurinkoa näkynyt. Toiveikkaana tuijotan sääennustetta, jos se nyt pitäisi paikkansa. En toki tykkää mistään hirmu pitkistä hellekausista enkä kuivuudesta, vaan oishan se kiva että nyt kun kalenterin mukaan on kesä niin tuntuis sitten siltä. Se toinen puoli vuotta on ihan riittävän pitkä.

 

Mepä ollaan ahkeroitu kasvihuonetyömaalla ja sen huomaa! Oli aikakin saada kattoa hipovat tomaatit pois olohuoneen ikkunalta, ja nyt ne tyytyväisinä opettelee asumaan uusissa oloissa, vähän tommosessa välitilassa kun pari seinää vielä puuttuu. Sunnuntaina olis tarkotus saada jo kaikki päätyjen puuosat ja ovet paikoilleen kunhan ensin maalaan ne, ja sitten puuttuu enää päädyistä muovit. Sekä tuuletusluukut, niissäpä onkin vielä miettiminen miten ja mihin ne viritellään.

 

Vaan on me kuulkaa ihmetelty miksi ei olla aiemmin rakennettu kasvaria.. Olis ollut niin helppoa tehdä siellä kaikki kevään taimikasvatukset ja vaikka mansikatkin viljellä kuin tunnelissa ikään. No jospa ensi keväänä ollaan ajoissa liikenteessä esim kaalien ja kurpitsoiden kanssa, ja ajateltiin yrittää pelastaa jokunen mansikantaimi pellolta laatikkoon kasvamaan niin ei kaikki menis lintujen nokkiin, kuten tähän asti on tahtonut käydä.

 

Vähän ollut repalainen tämä alkukesä, paljon reissuja ja menemistä. Nyt nautin vielä hetken kotona olosta, kasvarihommista, kitkemisestä, kompostin tyhjentämisestä, nurmikon leikkaamisesta, ehkä uimisesta kun en sitäkään ole monesti päässyt tekemään, ja kesästä ylipäänsä. Ensi viikonlopuksi taas työt kutsuu reissuun Keski-Suomeen ja sen jälkeen on tietääkseni taas ratsastusleirin joogaohjaukset, eli repaleilu jatkuu taas.

Tulee juhannus ja joulu

Ja silloin kaikki lapset on aina yhtäaikaa käymässä. Nytpä ne lähti jo eilen ja tänään kotimatkalle tai ainakin eteenpäin, paitsi se yksi joka on asustellut muutenkin täällä koko kesän ja ollut paikkakunnalla kesätöissä. Oli ihanaa viettää aikaa porukalla, vaikka meidän juhannus olikin päivän myöhässä, kun saatiin vasta lauantaina tehtyä asiaankuuluvat ruuat ja kasattua kokko valmiiksi. Mutta eipä se menoa haitannut, keli vaan oli ehkä aavistuksen kalseampi kuin perjantaina. Tulen loimussa tarkeni silti.

 

Sunnuntai oli meillä kasvihuoneenrakennuspäivä. Nyt olis jo runko lähes kasassa, vielä päätyjen puuosien maalaus ja paikoilleen laittaminen (sitä ennen pitää ostaa lisää maalia) ja sitten viritellään muovit ja tehdään tuuletusluukut ja ovet ja mitä sitä vielä onkaan. Kyllä se tänä kesänä valmistuu. Tulis se kesä edes joskus.. Vein jo olohuoneen ikkunalta monimetriset kurkut ulkoilemaan, aion siirtää ne loppuviikolla paikoilleen kasvariin olipa seiniä tai ei. Eikä ne siellä tiellä ole kun rakentaminen tästä eteenpäin tapahtuu pääasiassa ulkokautta. Tomaattien muutto onkin himpun haastavampi operaatio, ne kun on ihan kotiutuneet tuohon ikkunalle ja ensimmäiset kypsyttelee jo hedelmiä..

 

Juhannuksen alla kävin työmatkalla Montenegrossa, ja se harmitti sikäli kun viikkoon en voinut hoivata mun kasveja tai kissoja enkä olla rakennustyömaalla hommissa. Eipä sinne sillä viikolla ehtinyt kukaan muukaan, paitsi kaaret oli kyllä ilmestyneet paikoilleen mun reissun aikana. Montenegrossa oli sellaset Suomen hyvät kesäsäät, kevyttä hellettä ja auringonpaistetta. Merivesi oli vielä jokseenkin virkistävää, ja törmäsinpä uidessa yhteen pieneen meduusaankin - kirjaimellisesti. Ja vihdoin pääsin veneretkelle siniseen luolaan uimaan!

Lomalla

Tänään on kesälomapäivä numero viisi. On ollut ihana olla muutama päivä täysin ilman kelloa, parina päivänä on ollut sovittuja menoja, joten vähän on välillä pitänyt olla ajankulusta kärryillä. Kevät polkee paikoillaan tai oikeestaan tuntuu että ottaa askeleita taaksepäin, kaks viikkoa sitten oli jo paljon keväisempää kuin nyt. Sikäli hyvä, että pihatöitä pystyy oikeesti tekemään ilman että hiki virtaa, tosin tän päivän hurja tuuli on vähän hillinnyt hommia. Pitääkin käydä ottamassa lakanat pois pyykkinarulta, on takuulla jo kuivuneet.

 

Meillä kävi kaivuri kaivamassa kuopat sekä kasvihuoneelle että autotallille! Hurraa! Sen jäljiltä onkin hirmusti intoa saada hommat edistymään vieläkin nopeemmin, mutta pitää vähän jarrutella koska välillä tulee muita puuhia kuten sukuloimista ja reissua muutenkin. Huomenna jo käännän auton nokan kohti Oulua, ja hieman muuttuneiden suunnitelmien vuoksi en sen pohjoisemmaksi menekään, mutta etelämmäksi kyllä. Pikku kiertomatkan pitäisi päättyä viimeistään tiistaina, jolloin toivon mukaan olen taas kotona rapsuttamassa kissoja ja ihmettelemässä vihreää sekä sisällä että ulkona.

 

Nyt meen vielä hetkeksi ulos, haen ne lakanat ainakin ja käyn ehkä kävelyllä kun tänään en ole vielä käynyt, ja sitten pohdin mitä pakkaisin mun "lomareissulle" mukaan.