Aurinkoisina päivinä huvittais vaan istua kissan kanssa ulkona tai kuljeskella lumikengillä pitkin pellonreunoja ja metsiä. Lomaa oli tynkäviikko, Neiti ipanaperon kanssa käytiin kaupungissa ja uimassa, ja ulkoiltiinkin melkein joka päivä, vaikka silloin just ei aurinko näyttäytynytkään. Äkkiä menee tuommoset vapaapäivät kyllä, jos nyt päivät muutenkin. Kotona olen omasta mielestä saanut hieman siistittyä paikkoja, en tiedä mihin kaikki ylimääräiset tavarat on menneet, kun ei kirpparikuormakaan kovin iso ollut, ehkä ne vaeltaa toisaalle taloon ja on siellä vastassa sitten kun raivausurakka etenee pitemmälle. Vaan tuntuupa hyvältä kun valon lisääntyessä asuinympäristö selkiytyy, eikä ihan joka tason päällä ole enää tavararöykkiöitä. Vaikka on niitä silti edelleen jossain, mutta ei joka paikassa.
Kuopiolainen kivijalkakauppa tilasi lisää lasisia hapsuhelmikorviksia, niitä ollaan kissojen kanssa vähän askarreltu. Aika kauan kestää yhden korvisparin näprääminen, joten pikkuhiljaa taas kartutetaan varastoa. Mihinhän muualle voisin niitä tarjota myyntiin, onko sulla tiedossa joku kiva pikku liike, jossa arvostetaan kotimaisia käsintehtyjä tuotteita? Makrameelangatkin odottaa että milloin ne uskallan kaivaa esiin, voi olla että kissoja kiinnostaa huomattavasti enemmän viuhuvat langanpäät kuin pikku helmet. Pitäis joku makrameeprojekti kyllä aloittaa, koska pian lähden pitämään viikonloppukurssia aiheesta, olis sitten opiskelijoille näytettävää. Tokihan mulla on mallitöitä vaikka kuinka, mutta aina on hyvä olla joku keskeneräinenkin mukana.
Aloin monen vuoden tauon jälkeen hoivata bokashia, kun pihalla molemmat kompostorit on jäässä ja täynnä, en ehtinyt niitä syksyllä reissun jälkeen tyhjentää koska tuli pakkaset ja lumet jo lokakuussa. Ehkä jonkunlainen viherinnostus on pienesti taas nousemassa, saapa nähä mikä on fiilis sitten kun peltoon oikeesti pääsis istutushommiin. Voi olla että tulen siinä vaiheessa toisiin ajatuksiin. Nyt riittänee jos saan eteiseen hommattua muutaman kukkasen tai viherkasvin ikkunalle (kunhan ensin vähän siistin siellä), jotenkin se tila kaipaa vihreyttä ja on sikäli hyvä paikka että kissat ei pääse sinne jyrsimään kasveja. Toisaalta haluttais myös upottaa kädet multaan ja laittaa pieniä tomaatintaimia kasvamaan, mutta missäpä ne sitten kesällä kasvais, onhan se nähty että tuolla taivasalla ei ehdi tomaatit kypsyä.
Nyt haaveilen auringosta, oleilusta metsässä, linnunlaulusta, kivoista työkeikoista, sylikissojen rapsuttelusta, keväästä, kauneudesta ja ehkä vähän rakkaudestakin.
(Kuvat viime vuodelta, tänä vuonna olen ollut laiska ottamaan kameraa mukaan ulos)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti