Koko kesä meni niin että eksä kävi töissä kotoa käsin, ja vaikka varmaan yli 90% hereilläoloajasta olikin joko siellä töissä, harrastuksissa, reissuillaan tai muuten vaan pois paikalta, ja senkin vähän aikaa mitä oli kotona niin oli joko saunassa tai tietokoneella, niin on tässä vähän totuttelemista taas siihen että olenkin ihan yksin huolehtimassa kaikista hommeleista. Kotijutut, järkkäilyt jne sujuu toki multakin, mut vois sujua mukavammin jos olis seuraa. Niiden lisäksi hommalistalla on pieniä ja isoja juttuja, mm:
*parin reiän poraaminen kattoon, jotta saan ripustettua kissankiikun ja kukkatelineen (johon myös pitää porata isommat reiät uusia köysiä varten)
*nuohoojan tilaaminen, ja sitä varten tikapuiden asettelu paikoilleen tai mieluummin jo hankittujen oikeiden kattotikkaiden asennus paikoilleen
*peltohommien laittaminen pakettiin talvea varten, mm. perunan ja juuresten nostoa sekä hedelmäpuiden verkotusta riittää vielä
*muutama vähän suuremman luokan remppahomma, sisältää parin väliseinän rakentamisen
*aurinkoterassin pohjustustyöt, plus käytettyjen betonilaattojen metsästys
Hommathan ei täällä lopu edes tekemällä, niinkuin olen ennenkin todennut. Ja varmaan osaisin paljon noista asioista tehdä itsekin, mutta kun haluaisin ettei mun tarttis tehdä. Jotenkin tuntuu vaan siltä että kun koti on taas suurimman osan ajasta yksistään mun käytössä, niin haluaisin saada siitä sellasen missä viihdyn mahdollisimman hyvin. Eli nyt ensin käyn jälleen kerran turhien tavaroiden kimppuun ja katotaan kuinka pitkälle tällä kertaa jaksan ja ehdin raivausta jatkaa. Tsemppiä mulle! Tai sitten se apulainen tekemään kaverina.
2 kommenttia:
Ihania kuvia!
Toivottavasti löydät sen kätevän miehen ❤
Kiitos! Taitaa olla katoava luonnonvara moinen.. Vaikka olis kyllä tarpeellinen, heti keksin monta uutta käyttökohdetta, kuten: rännien puhdistus, peräkärryjen korjaus, viemärien aukominen, autonromujen hävitys pihasta.....
Lähetä kommentti