Tulkoon joulu

Pojat viettää aaton isänsä luona ja tyttäret omissa oloissaan, joten suunnittelin oman jouluni alkavan rauhallisesti puuronkeitolla, ja siitä sitten katotaan mitä seuraavaksi. Puuro hyökkäsi kaksi kertaa hellalle ja on nyt puoliksi syöty. Muut mun hankkimat etupäässä äitien tekemät jouluruuat saa vielä tämän päivän pysytellä jääkaapin uumenissa, sillä pojat kutsui mut joulupäivälliselle. Eli auto on sulatettava tuolta hangen ja jään alta sitten kuitenkin. Toivottavasti siellä ei kulu koko iltaa, sillä haluan olla rauhassa tekemässä mun omia joulujuttuja. Vaan onhan tässä vielä monta päivää aikaa olla, tosin ehkä se poikanen jossain vaiheessa kotiutuu. Ajattelin että mun joulunajan ohjelma sisältäisi sopivissa määrin lepoa, syömistä, lempeää liikettä, lämmintä villaa, puikkojen kilinää, jouluelokuvia ja palapelin kahinaa. Ja jos vaikka malttaisi pari päivää pitää somelomaa, niin oispa hurjan mahtavaa.

Sopivaa joulua jokaiselle! ♥♥

Valon puolella

Vuoden lyhyin päivä lähes täyden kuun sekä pakkasauringon kera ei ollutkaan niin kovin pimeä! Vähän niinku päinvastoin melkeinpä. Nyt ollaan hetken aikaa tässä välitilassa, varmasti valon puolella jo kuitenkin, ja sitten koko ajan pitenevin askelin kohti kevättä ja alati lisääntyvää valoa! Tän vuoden työt taitaa olla nyt tehtyinä, ja on aika laskeutua jouluun ja lepoon. Jotenkin tuntuu että nyt viimeinkin on iskenyt pienenpieni joulutusfiilis, ja just nyt huvittais jopa alkaa ahertamaan keittiössä, ja miten kiva oiskaan jos koti ois ihan siistinä, ja aionpa ehkä rakentaa joulupuunkin. Näin saattaa näköjään käydä jos tietää että on tulossa liiaksi vapaa-aikaa. Huomenna päivä on uus, ja voipa olla uudet kujeetkin.

Hyvyyttä jouluusi! ♥

Joululahja sinulle

Sain loistoidean ja halusin antaa mun joogan wa-ryhmäläisille joululahjaksi pienen joogatuokion. Ja onpas hassua, että kun normaalisti kauppaan mun ryhmässä jotain joogajuttuja, niin siitä kiinnostuu ehkä kolme ihmistä, ja nyt kun tarjolla oli ilmainen "mummo"jooga, niin osallistujia ilmoittautui yli 20. Siitä syntyi ajatus, että ehkä tämmöstä nyt tarvitaan, ja nyt oon jakanut linkkiä jo moneen paikkaan. Ja sitten tuli vielä mieleen, että kaipaatko kenties sinäkin rauhoittumista ja hetken pysähtymistä arjen kiireiden ja hässäkän keskellä? Tai tuntuuko että olisi tarpeellista viettää kiireetön hetki itsesi kanssa? Jos sinulla on rauhallinen tila ja reilu tunti aikaa, niin voit avata tästä itsellesi pienen etukäteisjoululahjan. Video on katsottavissa vain tämän viikon loppuun asti, koska esiintyminen, saati sitten julkisesti on jo lähtökohtaisesti * aivan * törkeen * pelottavaa!!!, niin en halua jättää sitä näkyville ikuisesti. Pelkkä ajatus siitä että videon voi teoriassa löytää kuka tahansa on superkuumottava, vaikka tiedänkin että tuskin sinne kukaan pystyy vahingossa eksymään, ja kaikki mun kanavan tilaajat (kokonaista 6 kpl!) kuitenkin saa siihen multa suoran linkin... Mutta kuitenkin pieni iiik! Lempeyttä ja rauhaa joulun odotteluun! ♥

Vapaa!

Tämän vuoden työtyöt tehty loppuun jo eilen, ja tänään olen ollut ihan vapaa! Päivä on kulunut lähinnä istuessa ja ihmetellessä, kun viime aikoina on ollut niin paljon kivaa hommaa ja inspistä tehdä kaikkee pientä kivaa, niin otin vähän niinku lomapäivän melkein kaikesta. Mutta huomenna tulee taas kuumakivihieronta-asiakas, ja illalla pidän nettijoogaa joululahjaksi mun joogaryhmäläisille. Ylihuomenna on vuorostaan kahvilapäivä, niin että eipä tässä ihan heti hirveesti pääse lomailuun kyllästymään. Viikonloppuna treffaan ystävää kaupungilla, ja pääsenpä vihdoin minäkin hemmotteluhoitoon! Kaksikin lasta on kysellyt kyläilemään vielä ennen vuodenvaihdetta, kattellaan miten sitä huvittaa mitään reissuja järkkäillä, vaan jumitanko vaan kotona loppiaisen yli. Niin ja se joulukin lähestyy kovaa vauhtia, vaan onpa tuo ennenkin nähty että se tulee ja menee vaikka ei sen kummemmin jaksais hössöttää. Vielä en tiedä missä ja miten kukakin meistä joulunsa viettää, selvinnee sekin aikanaan. Leppoisaa joulunaluselämää! Muisk! ♥

Pakkaspäivää

Brrrrrrrrrh! Eilen auringonlaskun aikaan ihastelin ikkunan läpi kauniinväristä taivaansuikaletta talojen välissä. Tänään päätin mennä ulos asti, en tosin malttanu odottaa auringonlaskuun asti ettei taas mene kaunis päivä kokonaan ohi. Pakkasta reipas 20, ja lähes koko muori oli vuorattuna pääasiassa itsevärkätyillä villavaatteilla. Polven yli yltävien villasukkien ja lyhytlahkeisten villahousujen (ainoa ei-itsetehty villavaatekappale) väliin jää ikävästi sellanen reilu kymmensenttinen kaistale, ja siihen iski kylmyys joka levisi sekä ylös- että alaspäin. (Näin jossain jonkun uuden villasukkakirjan, jossa ois piiiiitkien villasukkien ohje - vai pitäisköhän ihan suosiolla etsiä ohje villahousuille..) Mutta kaunista oli ja hengittäminen nenän kautta yllättävän helppoa, ja hyvinkin pystyi puolisen tuntia olemaan ulkona kunhan pysyi pienessä liikkeessä. Tällä kertaa en kävellyt koko matkaa ihan rantaa pitkin, paksussa hangessa kapeaa polkua pitkin on kuulkaas aikasta rankkaa tarpoa, eikä jäällä ollut vielä kenenkään jälkiä joten en mennyt minäkään.

Työrintamalla hiljenevää, vielä tämän illan etäjooga ja sitten kolme päivää vapaata! Hyvää huomista itsenäisyyspäivää!

Tämän päivän keskeneräiset

1.12.

Vihdoin on tekeillä pari joskus tammi-helmikuussa tehdylle Seikkailu-sukalle. Kovat toiveet on että valmistuu tämän vuoden puolella, sillä varsi on jo noin puolivälissä. Eli jatkossa kannattaa muistaa että sukkaparin neulomiseen kannattaa varata aikaa noin vuosi. Värit on ihanat: munakoiso, kanerva ja keltainen, ja aattelin että kerrankin tulee ihan munnäköset sukat, mutta... taitaa vähän kiristää tuo kirjoneule pohkeen kohdalla, eli jospa tarjoisinkin näitä testattavaksi pitkä- ja hoikkasääriselle tyttärelleni.

Joulukalenterisukat 2021! Löysin sittenkin tarpeeksi oikeankokoisia puikkoja ilman että täytyi riistää niitä muista töistä, joten ekan päivän osuus eli resorit on jo molempiin sukkiin tehtyinä. Ohjeen mukaan pohjaväri on vihreä, mutta taannoisella kauppareissulla punainen lanka huuteli mulle siihen malliin etten päässyt siitä ohi. Oikeesti on sellanen ihana vähän kylmän tummanpunainen, eikä tollanen joulunpunainen mitä kuvassa näyttäis. Nyt vielä ennen huomista jaan valkoisen lankakerän puoliksi niin pääsen sit tekemään kuviotkin molempiin sukkiin yhtä aikaa.

Raitapaita, tiikeripaita on niin ohutta villalankaa että tekemiseen on jo tähän mennessä kulunut ikuisuus, aloitin joskus ennen syyslomaa. Ja hihat on aina jotenkin niin tylsiä tehä, vähän ku sukan varret mutta vielä pitemmät, ja niitäkin on kaks - huoh. Kun tuohon hihaan saan vielä resorin tehtyä niin sitten ennen toista hihaa pitääkin hetki jonottaa paksumpia puikkoja, jotka on tällä hetkellä kiinni toisessa keskeneräisessä neuleessa, nimittäin tekeillä on villapaita Sulo-koiralle. Ja toivottavasti molemmat valmistuu pian että saadaan Sulon kanssa lämmintä ylle tuleville pakkasille.

Ja näiden aktiivisesti keskeneräisten lisäksi on puikoilla vielä ainakin yksi säärystin (eikä ole takeita että se koskaan valmistuu saati saa paria), kesäinen neule tyttärelle (tätä oon tehnyt pitkään ja hartaasti, vuosia jo ja toivon totisesti että valmistuu ennen jotakin tulevaa kesää), ehkä vielä yksi tai kaksi villapuseroa katkettynä syvälle laatikonperukoille, ja vieläköhän jotain muutakin löytyis jos oikein kaivelisin. Jos ei nyt hetkeen alottelis uusia projekteja?

Siivouskin on vielä vähän kesken, koti muuttuu taas hoitolaksi kun huomenna on tulossa asiakas.

Ihan talvi

Lunta ja pakkasta on ollut nyt viikon, talvi tosiaan tuli kertaheitolla. Mulla on kahden päivän vapaa, eli viikonlopumpi kuin yksikään viikonloppu koko syksynä. Aloitin lukemalla kirjaa myöhään yöhön.. Siihen päälle noin yhdeksän tunnin unet, ja tämä ensimmäinen vapaapäivä on koostunut pitkälti pesimisestä sohvannurkassa ja käsitöistä. Sain ystävälle tekemäni villapaidan pääteltyä ihan valmiiksi ja toimitettua perille, ja toisen tekeillä olevan villapuseron ensimmäinen hiha on viittä vaille valmis. Huomenna alkaa villasukkajoulukalenteri, mulla ei vaan taida olla tarpeeksi vapaita puikkoja - lankoja kyllä löytyy, hih.. Pari kivaa kohtaamistakin päivään on mahtunut, kauppareissu, musiikkia ja jopa ruuanlaittoa. Vielä olis tänään haaveissa tehdä joku lempeä liikkumisjuttu, etälaviksesta julkaistiin just uusi tunti kuten aina tiistaisin, ehkä sitä sitten vielä tai jotain vähän iisimpää. Huomisen listalla on konehommia eli ainakin kutsu-/joulukorttien suunnittelua, ja ehkä ulkoilua jos lumisade hellittää. Vois melkein tottua tähän ettei tarvi kytätä jatkuvasti kelloa, vaan kylläpä sekin aika taas pian koittaa ja sitten ehtii vähän taas jo tylsistyä.

Ei koskaan tapahdu mitään

Mitä tällaisten keski-ikäisten, yksinasuvien (no enhän oikeesti edes asu yksin (vaikka virallisesti asunkin), mut tollasen just täysi-ikäistyneen poikasen kans ei kuitenkaan kovin paljon juttuja yhdessä tehä) naisihmisten elämässä ruukaa tapahtua? Mun elämässä on viimeisen viikon aikana tapahtunut lähinnä sitä mitä yleensäkin: puhelimella notkuilua, pitkin kämppää tanssimista, keskeneräisten villapaitojen (3) etenemistä, kotihommeleita, työhommeleita, ja houkuttelipa aurinko kahtena päivänä ulkoilemaankin (uusia kuvia -jeee!). Järveen tuli jää ja pihalle lumi. Eli täällä ei edelleenkään tapahdu yhtään mitään. Lauantaijooga on palannut takaisin viikko-ohjelmaan, tosin monet osallistujat ei sitä ekalla kerralla muistaneet ja paikalla oli vain muutama innokas. Huomenna onkin jo ekoissa joogaryhmissä syksyn vika kerta, ja siitä sitten viikko viikolta joogat harvenee, viimeinen kansalaisopiston joogakerta on joulukuun puolenvälin paikkeilla. Muutama kuumakivihieronta-asiakas on varannut hoitoajan, joten firmakin pyörii pienesti vielä. Kahvila-apulaiseksi pääsisin taas wanhan ajan joulupuodin ajaksi, jos heillä tarvetta ilmenee - vaan sitäpä ei vielä tiedä. Eli näyttää siltä ettei ehkä ihan tarvi viikkokaupalla öllötellä kotona tylsistymässä vaikka työtyöt hiipuukin joulutauolle. Tosin nyt pimeään aikaan oiskin just paras hetki hidastaa menoa ja käydä talvilevolle. Kohta kun taas maailma valostuu ja elämä piristyy niin pian sit voikin myös alkaa suunnitelemaan kevään ja kesän kursseja ja tapahtumia, sen mitä kalenterissa tilaa löytyy. Leppoisaa laskeutumista joulua kohti!

Sinkkupäivä!

Miten hölmö idea! Miks kaikki pitää kaupallistaa? No mutta, tälleen synttäripäivänä olen ihan oikeesti taas miettinyt omaa sinkkuuttani, ja pakko myöntää että aika lämpimin tuntein. Muistan miten järkytyin kun silloin eron jälkeen eräs ystävä sanoi mua ekaa kertaa sinkuksi, olin että häh, minäkö. Se oli jotenkin niin vierasta ja kaukana musta, ja sellanen stereotyyppinen sinkkuelämä on vieläkin, mutta ehkä sitä on jo tottunut että sinkuksi puhutellaan. Tulin siihen tulokseen että elämä on sopivan hyvää, ja tekee oikeesti hyvää olla (välillä) yksin. Ja voihan se olla niin että mitä enemmän sinkkuvuosia kertyy niin sitä nihkeempää ois alkaa tutustelemaan uuteen ihmiseen ja tapoihin, tai että pystyis tekemään sellasia kompromisseja mitä esim parisuhde ja yhdessäelo aina kuitenkin tuo eteen. Nyt on aikaa vaikkapa kulkea metsissä, neuloa villapaitoja, hoitaa ystävän Sulo-koiraa ja opiskella uusia taitoja, kuten viimeksi kuumakivihierontaa. On oma vapaus, ja sitä varmasti vaatisin myös parisuhteessa (ja helposti se ymmärrettäisiin ihan väärin). Ja huomaa muuten että on työputki päällä kun viihdyn niin hyvin itsekseni, onpa eri ääni kellossa heti kun on parinkin päivän vapaa. Mutta nyt mennään tälleen ja sehän sopii! Hyvää elämää sullekin!

Hyvä hämärä

Täällä vietetään ihanaa harmaata marraskuuta. Päivät seuraa toisiaan melkein samanlaisina, niihin kuuluu töitä, hidasta neulomista, hämärän syliin käpertymistä, liian vähän liikettä, lukemista myöhään yöhön. Ulkona en ole juurikaan käynyt, vaikka metsäikävä on kova. Olisin halunnut myös käydä tänään katsomassa kynttilämerta, mutta huomasin liian myöhään enkä enää jaksanutkaan mennä. Onneksi on ollut hitaita aamuja ja välillä pieniä auringonpilkahduksia yllättämässä. Lunta en edes kaipaa, sen aika on myöhemmin. Nyt on pimeä best.

Ajan kulku

Taas yksi työviikko taputeltu. Eilen olin pitämässä grounding yiniä, ja ennen tuntia käytiin keskustelu kuinka on viimeistä päivää vielä puoli kuuden aikaan niinkin valoisaa. Kun sanoin että kelloja siirretään, niin joku korjasi että ei kelloja siirretä vaan aikaa. Hmmm... mitenhän se oikein onkaan. Minä ainakin siirrän jatkossakin kelloja, vaikka en ole tänään vielä siirtänyt yhtäkään. Helppo elämä, käännettävänä on enää vain kellot keittiössä ja autossa, muut siirtyy itsestään. Heräsin kuudelta käymään vessassa, mieli tiesi että kello on "oikeesti" jo seittemän, ja meinas jättää mut valvomaan. Nukahdin kuitenkin vielä, ja heräsin uudelleen yhdeksältä! Nukkuminen on niin ihanaa sillon ku ei ole aikatauluja ja unta riittää. Vaan onpa hurjaa sanoa heipat jo lokakuulle, vastahan tämä vuosi alkoi! Kohta jo joulu ja sitten ensi vuosi, huh!

Sopiva loma

Oli kyllä aivan loistavan mainio lomaviikko! Ei edes tylsyys iskenyt, vaan oli just passelisti kaikenlaista tekemistä, menemistä ja olemista. Ja se lauantaifiiliskin jatkui vielä perjantain kuumakivikoulutuksen jälkeenkin, melkeinpä tähän päivään asti. Viikon aikana oli myös yhdet synttärit (siellä meinas se tylsyys iskeä jos jossain), aikaa ystävien kanssa, yks yö kylässä. Viime viikolla satanut lumi on edelleen maassa tuomassa ennenaikaista joulumieltä. Enkä melkein malta odottaa huomista....... saan ehkä uusia lankoja seuraavaan villapaitaprojektiin, sekä hauvavauvan päivähoitoon!! Mut ensin pehmeä lasku arkeen eli illan työkeikka, huomenna taas vapaalla. Mukavaa uutta viikkoa sullekin! ♥

Yhtä lauantaita

Ei mitään suunnitelmia eikä aikatauluja, vielä huomennakaan. Mii laik! ♥♥