Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

maanantai 5. elokuuta 2019

Meininki





Viikonloppu erilaisilla festareilla. Ei yhtään kännistä örveltäjää, ei tupakansavua, ei makkaraperunoita, ei lävistäjiä, tatuoijia tai benjihyppääjiä, ei musiikkia liian kovalla, sen sijaan rutkasti rakkautta, haleja ja hyviä viboja. Kolme kokonaista päivää magnesiassa siis, ja olihan se! Ihanaa mutta rankkaa, joka aamu käppästä torin laidalle odottelemaan lauttaa, raahata mukana joogamattoa plus extravaatteita repussa, juosta pitkin Suomenlinnaa tapahtumapisteeltä toiselle, jonottaa jopa tunteja aina yhteen workshoppiin, ja illalla väsynein jaloin kävellä takas kämpille muutaman tunnin unille, jotta seuraavana päivänä jaksaa saman ruljanssin uudelleen.. Plus noin viis tuntia junassa mennen tullen. Mutta kuten sanottu - ihanaa oli kuitenkin! Ohjelmaa oli niin paljon ja hyvää, että paljon jäi kokematta koska ei voi olla monessa paikassa yhtä aikaa, kaikkiin ei vain jaksanut raahautua, ja muutamiin oli ihan liian pitkä jono jo liian varhain. Sain noihin kolmeen päivään kuitenkin mahdutettua sekä itkua että naurua, yksinoloa ja ystävien tapaamista, esivanhempien piilotettujen tunteiden kohtaamista, pari mielenkiintoista luentoa, paljon mantraamista ja muita ääniä koska ne kiinnostaa erityisesti, vähän joogaa asanaharjoituksen muodossa, meditaatioita, villiä tanssia, rumpurentoutusta, kaakaoseremonian, niin paljon turhasta luopumista, sekä huikeimpana kokemuksena hengittämistä. Noin tunnin ohjattu kollektiivinen hengitysharjoitus ja melkein leijuin (niin kuin varmaan kaikki noin viiskymmentä muutakin), en olis halunnut palata takasin kehoon ollenkaan. Ihanaa olla minä!

2 kommenttia:

Tillariina kirjoitti...

No, olipas varsinaiset festarit! Arkena kun joutuu olemaan yksi yli 600 henkilön porukassa ja päivä on sellaista luovimista massassa, niin vapaa-ajalla välttelen suuresti ihmismassoja! No, on oltu metsässä ja tornilla tuulen tuiverruksessa varmaan 100 tuntia viiden viikon aikana. Tuli tarpeeseen!!

Vianna kirjoitti...

Mulla taas aina välillä (onneksi tosi harvoin) tulee tarve hakeutua ihmisten joukkoon kun suurimman ajan olen pienessä porukassa tai jopa yksin. Nyt on taas hyvä jatkaa omissa pienissä ympyröissä pyörimistä.