Tämän kesän kanojen metsästäminen sujui niin huonosti, että olin jo viikkoja sitten ulkoistanut homman muille. Tiesin että kysely oli laitettu matkaan, mutta kului niin paljon aikaa että luulin jo olevan liian myöhäistä saada kanoja ollenkaan. Maanantaina meille tuli uus aputyttö Saksasta, joka ensimmäisenä kysyi onko meillä kanoja. Yritin selittää että on koitettu hankkia muttei ole onnistanut. Oli vähän suruissaan siitä, mutta ei kauaa, sillä pari tuntia saapumisensa jälkeen tuli viesti että vieläkö kanoja kaipaillaan, ja huomenna sais hakea. Tämä meidän kanavastaava lähti noutoreissulle mukaan, oli miettinyt nimet jo valmiiksi ja oli hyvin innoissaan. Sieltä saapui kaksi laatikollista uusia höyhenystäviä: jättimäinen Pekka-kukko sekä kuusi kanarouvaa: Hilda, Wilma, Frida, Anni, Helmi ja Pauli. Ovat luomukanalan poistoporukkaa, "eläkeläisiä", jotain hybridirotua. Ulkonäöltään nämä on aika vaikee erottaa toisistaan, mutta näin muutaman päivän tuttavuuden jälkeen sieltä erottuu jo pari persoonaa. Helmi on vähän äksy, ja Pauli hieman erilainen muori. Ja Pekka tietysti oikein komea herrasmies, eka päivän tosin istui nurkassa mököttämässä, mutta sitten alkoi huolehtia rouvista ihan urakalla. Ja osaa kiekua ihan oikeella nuotilla. Pauli on jo vähän etukäteen käynyt tutkailemassa ulkotiloja, ja huomenna pääsevät kaikki muutkin viimein ulos. Ihana kanakesä taas tulossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti